Rehtorin blogi

Suurten asioiden äärellä

2012-02-08T08:16:00.000-08:00

Tammikuun alussa tuli lunta kahdessa viikossa koko talven tarpeet. Kun niistä oli selvitty alkoivat ennätyspakkaset. Ilmaston muutoksestako on kyse. Jos muutos on tapahtunut niin ilmasto on muuttunutei lämpöiseksi vaan ailahtelevaiseksi. Mitä tämä merkitsee koko maapallon tasolla. Onko syytä huolestua.

Kauniin talvimaisemien keskellä on käyty presidentin vaalit. Lupaukset on annettu ja kohta on aika kääriä hihat ja todeta tekoja sen presidentinkin on tehtävä. Millaisia tekoja. Mielenkiinnolla odotamme. Uusi presidentti herättää odotuksia ja toiveita. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tultaneen puuttumaan toden teolla. Toivottavasti näin. On kuitenkin muistettava, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Yhteiskuntaa muuttamalla ei välttämättä saada ihmistä muuttumaan. Samalla kun panostetaan rakenteisiin, on myös selvitettävä onko mitään tehtävissä koulutusmyönteisyyden, oman elämänhallinnan ja ahkeruuden lisäämiseksi.

Suurten kysymysten äärellä olemme myös tänään julkisuuteen saatetun kuntauudistuksen kanssa. Suunnitelmat on tehty ja kartat vedetty uusiksi. Asiaa perustellaan palvelujen tarjonnalla. Missään tapauksessa tarkoitus ei ole huonontaa asioita vaan parantaa. Mutta ymmärtääkö kuntalainen tätä. Voi tietysti olla, että kuntalaiselta asiaa ei edes kysytä.

Hyvä että kuitenkin on avattu keskustelu ennen lopullisia päätöksiä. Työryhmä on hienosti Pirkanmaalla jättänyt vähän pelivaraa. Jos kovasti pannaan hanttiin niin voidaanhan Orivesi, Pälkäne ja Hämeenkyrö jättää ulkopuolelle. Olemme todella isojen asioiden äärellä. Toivottavasti uudistusta ei kuitenkaan ajeta niin voimallisesti, että seuraavissa vaaleissa koittaa todellinen superjytky. Nythän on totuttu jo siihen, että voimasuhteet voivat heilahtaa vaaleista toiseen.

Itselleni päivän suuri asia on uuden lukiorakennuksen edistyminen. Rakentaja on vaihtanut kastuneet eristeet kuiviin. Se on oikeasti hyvä uutinen.
Aamulehdestä saimme jokin aika sitten lukea, mitä tapahtui Tampereelle kun uutta kerrostaloa pantiin kasaan kiireellä. Meillä on onneksi vastuunsa tunteva rakentaja, joka on halunnut että työn jäljessä ei ole myöhemminkään valittamista. Toiseksi suuri juttu se, että ensimmäiset kalustetilaukset lähtivät tänään. Päätöspöytäkirja liitteinen oli 10 sivun mittainen. Sen kirjoittamiseen ja suunnitteluun meni muun työn ohessa kolme päivää. Putous ohjelman Jani Petterin sketsi hahmoa lainaten voisi todeta; haittaaks se!

Ei haittaa. Oman elämän hyvistä voi uutisista rakentaa mukavaa ajateltavaa. On vaan säädettävä silmälasit oikeaan suuntaan.

Koeviikko - pakerrusta pakkasten keskellä

2012-02-01T07:26:00.000-08:00

Taas on yksi lukuvuoden viidestä koeviikosta meneillään. Tulee usein miettineeksi kuinka pysyviä oppimistuloksia tällä järjestelmällä tuotetaan. Näyttää siltä, että keskiverto lukiolainen selviää koeviikosta kaavalla: tankkaus, oksennus ja unohdus. Toisin sanoen viimeisen illan pieni pakerrus väännetään seuraavana aamuna paperille ja juttu on siinä. Se siitä..

Voisiko asia olla toisin. Kyllä voisi. Ihannehan on se, että opiskelijat oikeasti kiinnostuisivat opiskelemistaan asioista. Kun he kiinnostuvat niin he haluavat tutkia niitä ja oppia niistä. Oppiminen sinällään on palkitsevaa. Nykyjärjestelmä perustuu suorittamiseen. Lukio oppimäärään kuuluu 75 kurssin suorittaminen.

Pidin kuvassa olevalle ryhmälle koetta. Heillä oli mahdollisuus kirjoittaa koepaperiinsa myös palautetta kokeesta. Kokeen päättyessa yksi poika huomasi, ettei ollutkaan muistanut antaa palautetta. Hän huomautti asiasta. Vastasin, että hän voi vielä kirjoittaa niin halutessaan. Poika kysyi, saako siitä lisäpisteitä. Mielestäni tähän kysymykseen kulminoituu järjestelmämme virhe. Kaikesta pitäisi saada jotain palkintoa. Tähänkö me haluamme nuorten ihmisten oppivan. Toisaalta oma-aloitteisuutta ja innokkuutta on vaikea opettaa.

Italialaiset vieraana - Ilvespeli tuotti vain lyhytaikaista iloa

2012-01-25T12:59:00.000-08:00

Perinteinen italialaisten vaihtoviikko käynnistyi mukavassa tammipakkasessa. Ohjelmassa tutustumista Tampereeseen, Helsinkipäivä, suomalaisten ruokien laittoa, saunomista Vahderpäässä jne.

Vesa Toskala ja Ilves eivät tuottaneet meidän ystäville kuin lyhytaikaista juhlintaa. Ensi erässä syntynyt ainoa Ilves maali nosti tunnelmaa, mutta vain hetkeksi. On hienoa nähdä miten erilaisia etelän ystävämme ovat. Ilosta otetaan kaikki tunne irti; Torvet soi ja ääni kuuluu.

Kansainvälisyydessä ja muihin kulttuureihin tutustumisessa huomataankin aluksi erot. Sen jälkeen voidaan nähdä erojen taakse ja tutkia ilmiötä kokonaisuutena. Opiskelijoille kulttuurienvälinen oppiminen on tärkeä taito tulevaisuutta ajatellen. Opitaan ymmärtämään muita ja arvostamaan myös omaa maata ja sen historiaa.

Uuden lukion harjannostajaiset 24.1.2012

2012-01-25T12:42:00.000-08:00

Hernekeittoa, sillileipää ja kahvit päälle.. .Näin lähti liikeelle Uuden lukion harjakaiset. Kutsuvieraita ja rakennushankkeessa mukana olevia oli koko juhlasalin täydeltä.

Kunnanjohtaja piti juhlapuheen. Kiitosta saivat suunnittelijat, rakentajat, rakennusliike Hartela sekä kunnan päättäjät. Kangasalan kunnan investointiohjelma on kovatahtinen. Tässä tilanteessa Uuden lukion rakentaminen on saavutus. Kunnanjohtajan mukaan hanke haluttiin toteuttaa mm. siitä syystä, että näin taataan lukiokoulutuksen jatkuminen Kangasalla muuttuupa maailma sitten suuntaan tai toiseen. Tällä hän viittasi ilmeisesti kuntaremonttisuunnitelmiin..

Hyvältä ja avaralta näyttää.. Joku päivitteli lasipintojen määrää. No yksi seinä on lähes ikkunaton, joten eiköhän se tasapaino löydy siitäkin.

"Pidetäänkö ensi jakson tunnit jo täällä. Voitais pitää ihan hyvin.." totesivat uuden lukion ensimmäiset abiturientit. "Harmi, että ehditään olla täällä vain viimeinen vuosi. "

Harjakaisten lopuksi laskettiin lippu .. ja

roudattiin musiikkivehkeet takaisin Pikkolaan ja lukiolle. Kiitos musiikin ryhmille.

Kun koulun vihkiäiset ensi marraskuussa pidetään yritän muistaa kiittää kaikkia tähän projektiin osallistuneita. Lista on pitkä se alkaa jo v. 1921, jolloin Eva Tulenheimo sai aikaiseksi nykylukion rakentamisen talkootyönä. Sitten ovat kaikki rehtorit ja kauppaneeuvos Björkqvist, joka lahjoituksellaan auttoi Yhteiskoulua tiukkana talousaikana. Kangasalan Yhteiskoulu, lukio ja Uusi lukio ovat tarina pienen kunnan kasvusta isojen joukkoon. Lukiorakennus on siinä aikansa heijastaja.

Viimeinen kevät vanhassa lukiossa

2012-01-12T05:59:00.000-08:00

Tällä viikolla pyörähti käyntiin viimeinen kevät tässä rakennuksessa. Koulupäiviä on alle sata, viikkoja 19 kuukausia 5, jaksoja 2,5. Vuoden päästä tähän aikaa olemme jo käyneet yhden lukukauden uudessa lukiossa.

Odotukset kasvavat sitä suuremmiksi mitä lähemmäksi tavoite tulee.Välipaloina pääsimme tutustumaan kalustesuunnitelmaan ja 24.1. on harjannostajaiset. Uusi rakennus tulee todeksi kun pääsemme kurkistamaan sisätiloihin.

Tunnelmaa ei kauheasti himmennä se, että otamme osan vanhoista kalusteista uuteen. Kaikki pulpetit ovat vanhoja lisäksi osa kaapeista. Sen sijaan tunnelma voi joutua koetukselle kun huomataan, että nämäkään nipistykset eivät riitä. Näillä näkymin osa kalusteista jää hankkimatta.

Kunhan lopulliset laskelmat saadaan niin asia selkenee. Sitten on mietittävä, että voitaisko asialle tehdä jotain.

Lukio lähti näyttävästi joululomalle

2011-12-26T02:32:00.000-08:00

Abit osoittivat luovuutensa järjestämällä joulujuhlassa huikean näytelmän. Näytelmä kertoi faktan ja fiktion keinoin mitä tapahtuu jos Korvatunturillakin alkaa syntyä parisuhdeongelmia. Tapahtumat vyöryivät aina Hämeeseen Kangasalle ja Tampereelle. Mukana seikkaili julkisuudesta tuttuja henkilöitä.

Ihmetellä täytyy, miten niin lyhyessä ajassa saatiin luoduksi teknisesti monipuolinen ja näytelmänä täysipainoinen tuotos.Luovuutta tuntuu nuorissa löytyvän. Miten sitä voitaisi enemmän hyödyntää koulun arjessa.

Rehtorin tervehdys 90 v juhlassa

2011-12-06T09:15:00.000-08:00

Arvoisat juhlavieraat, hyvä lukion väki, opettaja ja oppilaat. Juhlaviikkomme huipentuu tänään. Viikon aikana on ollut monenlaisia tapahtumia. Valokuvauskilpailu, kuvataidenäyttely avaaminen kirjastolla, shakkiturnaus ja väittelykilpailu. Lisäksi järjestimme 9-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen lukioon tutustumisillan. Monet ovat saaneet olla mukana näissä tapahtumissa. Haluan kiittää koko koulun henkilökuntaa, sekä oppilaita ja opettajia, jotka ovat kantaneet kortensa kekoon tavalla tai toisella yhteisen hyvän eteen.

Yhteinen hyvä oli se motivaatio joka sai 1920-luvun alussa Kangasalla vaikuttavan Eva Tulenheimon toimimaan. Hänen kuvansa on muuten Marskin salissa täältä katsottuna oikeassa reunassa. Eva Tulenheimo oli nähnyt että monen nuoren koulunkäynti Kangasalla päättyi vain siitä syystä että vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta Tampereelle kouluun. Hyvän ystäväverkoston avulla Eva Tulenheimo lähti ajamaan asiaa oman keskikoulun perustamisesta. Ei ollut tietoa rahasta, koulutalosta, koulutuksen järjestämisluvasta. Hänellä oli ainoastaan tahto viedä asiaa eteenpäin. Kouluhallitus ei aluksi halunnut lähteä hanketta tukemaan, koska sekä Tampereella että Luopioisissa oli jo omat koulut. Riittäisivätkö oppilaat. Kangasalla asia kuitenkin käynnistettiin hyvin nopeasti. Ja v. 1921 ensimmäinen luokka aloitti toimintansa.

Noista ajoista on 90 vuotta. Meidän maailma on muuttunut täysin. Suomi ei ole enää sama kuin tuolloin. Kangasala ei ole enää sama kuin 90 vuotta sitten. Myös meidän koulurakennus on muuttunut. Opetuksesta puhumattakaan. Jotkut asiat ovat kuitenkin säilyneet samanlaisina. Ihmisen toiminta ohjautuu edelleen päättäväisyyden, aloitteellisuuden ja tahdon voimalla.

Lukiomme päivät tässä koulurakennuksessa on luetut. Niitä on enää 108 jäljellä. Sitten siirrymme uuteen taloon. Kauan odotettu tavoite on lähempänä kuin koskaan ennen. Monet ihmiset ovat tehneet paljon töitä tuon asian eteen. Raha on useana vuonna ollut esteenä että haavetta ole saatu aikaisemmin toteutettua.

Syksyllä 2009 tilanne lukiolla eteni vääjäämättömästi tilanteeseen, jossa oli pakko päättää joko rakentaa uusi koulutalo tai ryhtyä nopeasti mittaviin korjaustoimiin. Vaihtoehtojen taloudelliset erot olivat niin pienet että päädyttiin uudisrakennuksen tekemiseen.

Päätöksen tekeminen vaati kunnanjohdolta nopeaa reagointia ja hyvää tahtoa aloittaa suunnittelutyö niin nopeasti kuin vain oli mahdollista. Ilman sitä asiat eivät olisi edenneet nykyiseen tahtiin. Samanlainen tahdonvoima löytyi kun aikoinaan Yhteiskoulua perustettaessa.

Nyt sitten ollaan muuttoa miettimässä. Tänään koulumme entiset opettajat ja oppilaat ovat vieraina jättämässä jäähyväisiä tälle tutuksi tulleelle rakkaalle monien muistojen talolle. Monet ovat saaneet tästä talosta eväät elämälle. Monet ovat tehneet työuransa näiden seinien sisällä. Vaikka muistot kultaantuvat vuosien myötä, uskon että monille tämä on ollut nuoruuden sielun maisema. Suuri osa Kangasalan asukkaista muistaa monia tarinoita kouluajoilta. Opettajat ovat jääneet persoonina mieleen. Myös elämänkumppani on saattanut löytyä tästä talosta.

Mutta mitä me otamme mukaan kun täältä lähdemme. Olen tehnyt arkkitehdin pyynnöstä listan siirtokelpoisista kalusteista. Niistä voi valita. Otetaan vanhaa jos rahat eivät riitä. Opettajien kanssa on pohdittu paljon sitä, mikä muuttuu kun siirrytään uuteen taloon. Itsenäisen opiskelun tilat, auditorio, luokkakoon muunneltavuus ja uusi tekniikka antavat mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Miten otamme uudet mahdollisuudet vastaan. Löytyykö meiltä halukkuutta kehittää itseä ja opettamista vai muuttuuko mikään. Entä opiskelijat. Mitä te olette valmiita tekemään.

Voidaan myös kysyä mikä ei muutu. Lupasin aamunavauksessa, että kello ei soi uudessakaan talossa. Aikoinaan tätä asiaa on perusteltu sillä, että jokainen vastaa itse siitä, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Mitä muuta ottaisimme mukaan. Kangasalan Yhteiskoulun historiasta löytyy esimerkkejä monista hyveistä. esim. järkevyys ja rohkeus. Kun tarvitsemme hyviä päätöksiä, valintoja tai tekoja järkevyys tekee ratkaisut ja rohkeus panee ne käytäntöön.

Hyveen voi määritellä eräänlaiseksi keskitien viisaudeksi. Se sijaitsee kahden paheen keskivaiheilla, joista toinen johtuu liiasta aktiivisuudesta ja toinen aktiivisuuden puutteesta. Näin ollen esim. rohkeus asettuu pelkuruuden ja uhkarohkeuden väliin.

Ahkeruus taas laiskuuden ja ylitunnollisuuden puoliväliin. jne.

Voisimme ottaa mukaan ne hyveet, joita meillä on. Pelkkä pohdiskelu ei riitä. Hyvä ihminen osoittaa hyveitä teoillaan. Hyveet eivät ole synnynnäisiä. Voimme ottaa hyveet mukaan vain ottamalla ne osaksi omaa elämäntapaamme.

Arvoisat uudet ylioppilaat, Te lähdette nyt erisuuntaan kuin me muut. Teidän tarinanne jatkuu muualla. Yhteinen kertomuksemme päättyy tänään. Muistakaa että olette oman elämänne päähenkilöiltä sekä käsikirjoittajia. Te voitte omalla toiminnalla vaikuttaa siihen millaiseksi seuraava päivä muuttuu. Älkää pelätkö tarttua rohkeasti niihin haasteisiin, jota elämä tuo eteenne. Luottakaa itseenne ja siihen omalla elämällänne on merkitys ja tarkoitus.

Toivotan teille hyvää loppuelämää.

Jaan seuraavaksi ylioppilastodistukset!

Kangasalan Yhteiskoulu ja lukio 90v. 3.12.2011

2011-12-06T09:04:00.000-08:00

90 v. juhlapäviän suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat lukion lisäksi Kangasalan yhteiskoulun seniorit ja vanhempainyhdistys. Päivä alkoi pihamaalla pidetyllä aamunavauksella ja lipunnostolla. Tässä yhteydessä veteraanijärjestöjen vapauden viesti siirtyi juhlallisesti abeilta kakkosille.

Lukiolla oli avoimet ovet ja niinpä oppitunteja oli seuraamassa myös vierailijoita. Välitunnilla pidettiin viikon mittaisin jännittävän väittelyturnauksen finaali. Jasmin Lintinen ja Emmi Mäenpää - ykkösvuoden opiskelijat -voittivat kisan ehkä hieman yllättäen. Olihan luultavaa että finaalissa olisi ollut vain lukion abeja. Ennen päiväjuhlaa pidettiin vielä shakkiturnauksen loppuottelu

Juhlassa syksyn ylioppilaat saivat lakkinsa ja meitä viihdytti Vatialan koulun ja lukion yhteiskuoro sekä lukion oma bändi.

Oli hienoa huomata, että olimme onnistuneet jälleen luoman juhlallisen juhlan.

Päivä jatkui vielä näyttelyllä ja ylioppilaiden kahvituksella. Illalla oli vielä iltajuhla ja muotokuvan paljastus.Seniori järjestö oli kustantanut muotokuvan allekirjoittaneesta. Arvostan todella tätä elettä. Se oli tunnustus koko lukiomme tekemälle työlle. Muotokuva oli mielestäni todella hyvin tehty - voi sanoa että se oli parempi kuin alkuperäinen.

Iltajuhla oli merkitty päättyväksi klo 21, mutta vanhat yhteiskoulun ja lukion oppilaat viihtyivät noin 22.30:een. Ymmärrän hyvin miten vanhasta koulusta on tullut nuoruuden sielunmaisema. On varmasti haikeaa kun vanha tuttu rakennus tulee häviämään..

Kuvataidenäyttelyn avajaiset 29.11.2011

2011-11-29T10:18:00.000-08:00

"Tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan luovuutta... Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus näyttää osaamistaan koulussa.. Kangaslaln lukio haluaa lukion näkyvän myös Kangasalan katukuvassa.. Mm. näistä syistä näyttely on jo vuosien ajan tuotu Kangasalan kirjastolle. Tästä panostuksesta kiitos kuuluu niin opiskelijoille kuin lehtori Heini Järviselle. KIITOS. "

Näillä sanoilla allekirjoittanut avasi lukion kuvataidenäyttelyn kirjastolla. Heini Järvinen kertoi olevansa tämään vuotiseen näytteillepanoon tyytyväinen. Erityisesti nopeasti vaihtoehtoista koulupihan suunnittelua kuvaavat pienoismallit olivat sydäntä lähellä.

Ja lopuksi juotiin kahvit.. Oppilaat pitivät avajaisista. Tarjoutuihan heille taidenautinnon lisäksi myös miellyttävä kahvihetki.

Juhlaviikon väittelyturnaus alkoi räväkästi

2011-11-29T10:08:00.000-08:00

Pitäsikö kortti ottaa pois yli 80v. kuskeilta. Kaksitoista minuuttia sanasotaa. Lopuksi tuomarien äänestys. Tulos 2-1: jatkoon menivät Ilona Salminen ja Johannes Mansikka-aho. Mummo saa pitää korttinsa.

Tapahtuma on jo nyt osoittanut että sillä paikka myös tulevassa lukiossa. Niin intensiivistä se on kun nuoret heittäytyvät väittelyn tiimellykseen. Löytyy asennetta ja argumentoinnin kykyä. Tietoa ja taitoa. Sanojen asettelua ja toisen kuuntelua.

Opettajia Kangasalan Uudella lukiolla

2011-11-29T09:59:00.000-08:00

28.11. 2011 oli kaunis syyspäivä. Kangasalan Yhteiskoulun ja lukion 90v. juhlaviikko oli juuri käynnistynyt. Juhlistimme viikon alkua tekemällä vierailun uuteen koulutaloon. Suojavarusteet päälle ja ihmettelemään.

Oli hymy herkässä kun katselimme tulevaa opettajanhuonetta. Se näytti jo nyt todella miellyttävältä tuttavuudelta. Lasiseinä etelään. Parveke. Keittiösyvennys. Pienet sivuikkunat länteen. Tuleekohan opetuksesta mitään. Kaikki haluavat viettää aikaansa täällä.

Ei mutta eteenpäin. Auditorio näytti melkoisen juhlavalta jo nyt. Lasinen portaikko etelään takaa valon keskikäytävään. Yksittäiset luokat eivät olleet yhtä suuria kuin vanhassa koulussa, mutta jako ja laajennusmahdollisuutta syntyy ainakin keväällä. Niin ja opetusryhmät eivät sitten voi olla kovin suuria.

Kaiken kaikkiaan vierailusta jäi mukava maku. Vaikka rakennustelineitä oli siellä täällä, oli mielessä hyvä tunne: nyt jaksaa taas odottaa rakennuksen valmistumista.

Ylioppilaskirjoitukset verkkoon?

2011-11-05T04:35:00.000-07:00

Lukiopäivät pidettiin tänä vuonna Kalastajatorpalla. Osallistujia oli lähes 300 henkeä eri puolilta Suomea. Tällä hetkellä kuumin asia on sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Tulevatko ne ja milloin. Opetushallitus on kaavaillut, että muutaman vuoden sisällä siirryttäisiin suorittamaan kirjoitukset netissä. Viimeistään tämän tapahtuma osoitti, että asia ei ole ollenkaan niin yksinkertainen.

Ylioppilastutkintolautakunta tuntuu odottavan sitä, että opiskelijat olisivat lukioaikanaan saaneet kokemusta verkkokokeista. Lukiot taas odottavat, että lautakunta ohjaisi lukioiden toimintaa kertomalla milloin yo-kokeet ovat verkkopohjaisia. Näin lukiot ikäänkuin pakotettaisiin ottamaan entistä voimakkaammin uutta tekniikkaa käyttöön.

Teknisesti yo-kokeiden sähköiseen versioon liittyy useita ongelmia. Vilpin ehkäiseminen ei ole näistä pienin. Jos tässä epäonnistutaan, on pelkona että kokeet menettävät arvostuksensa tasapuolisena tietojen ja taitojen mittarina.

Uuden tekniikan käyttöönotto ei ole pedagogisestikaan yksinkertaista. Opetushallitus on antanut useille lukioille rahaa kokeiluun, jossa lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille annetaan kannettavat tietokoneet. Hyvä. Mutta nyt olen kuullut näiden lukioiden edustajien olevan huolissaan siitä, mitä näillä koneilla tehtäisiin. Mentiinkö väärinpäin puuhun. On välineet ja nyt pitäisi keksiä niille käyttöä.

Kuulin lukiopäivillä, että Suomi on jäänyt tietotekniikan opetuskäytössä muista jälkeen. Kaikissa pohjoismaissa on ipodien käyttö koulussa on hyvin yleistä. Etelä-Koreassa kouluissa on kaikki opetusmateriaali sähköisessä muodossa. Onko meissä jotain vikaa kun ei saada hommaa eteenpäin.
Ei varmaankaan.. Oppimisen kannalta on sama, opitaanko asia sähköisestä kirjasta vai perinteisestä paperiversiosta.

Tiedonhankinnan ja omaksumisen valtatiellä on tulevaisuudessa haasteita. Autolla ajamiseen ei riitä teoreettinen tieto. Autolla pitää myös käytännössä osata ajaa. Miten sitten tietoa käytetään ja sovelletaan. Tietämisestä on päästävä ymmärtämiseen ja ymmärtämisestä soveltamiseen. Soveltamisesta edelleen uuden tiedon kehittämiseen. Vain tällä tavalla tiedosta on hyötyä. Kuinka pitkälle koulussa pystytään tällaisia taitoja opettamaan. Usein vaikuttaa siltä, että lukion tehokkuus tiivistyy seuraavasti: opettele, omaksu ja oksenna ulos. Eli luetaan vain koeviikkoa varten.

Tässä meillä on haaste. Miten me valmennetaan opiskelijat ymmärtämään oppimisen merkitys. Ja millaisilla opetusjärjestelyillä tämä toteutetaan. On samantekevää onko käytössä uusi tekniikka vai ei, jos oppimisen idea ei muutu. Uusin tekniikka on vain väline. Ja sen käyttäminen ei vielä ratkaise peruskysymyksiä.

Maailma ympärillämme ei jakaudu oppiaineisiin vaan kysymys on kokonaisuuksista. Esimerkiksi Euroopan talousongelmien ratkaisussa ympäriltä voidaan löytää: historian, eri kielien, taloustiedon, matematiikan, psykologian, filosofian, maantiedon jne kysymyksiä. Kysymys on kuitenkin yhdestä asiakokonaisuudesta. Koulussa asiat kuitenkin opiskellaan osina, eikä aina edes ongelmalähtöisesti.

Ongelmanratkaisu on motivoiva tekijä. Voisiko tässä olla eräs vaihtoehto. Jos päähän pänttäämisen sijasta opiskellaankin tiedon käyttöä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Siinä olisi uusi mahdollisuus myös tietotekniikan opetuskäyttöön. Tästä näkövinkkelistä myös ajatus sähköisistä ylioppilaskirjoituksista olisi ostettavissa.

Hyvää syyslomaa - mietteitä loman alkaessa

2011-10-15T01:45:00.000-07:00

LOMA ON tarpeen paristojen lataamiseen. Syksy on ollut lukiossa kiireinen. Lukukauden alkuun sijoittuu ylioppilaskirjoitukset, 1. jakson kokeet, niiden uusinnat sekä erilaisia koulutuspäiviä. Puolinvälin pysähdys tulee sen vuoksi ihan ajallaan.

On mukava huomata että Uusi lukio nousee kuin sieni sateella. Harjakorkeus on saavutettu ja taitaapa olla kohta vesikattokin valmiina. Syksy on ollut sateinen ja hankaloittanut rakentajien uurastusta monella tavalla. Kastuneet tuulensuojalevyt on jouduttu vaihtamaan. Elementti toisensa jälkeen on kuitenkin löytänyt paikkansa uuden lukion seinässä. On mukavaa ajatella, että samalla kun lomaillaan joku rakentaa meille uutta koulua.

Olin aivan unohtanut portaat. Länsipihan puolelle tulee portaat samoin lukion keskusaulaan. Ne eivät ole tavalliset portaat vaan oleskeluportaat. Ne on suunniteltu istuskelua ja jopa opetustilanteita varten. Sisäportaikon yläpuolelle tulee tykki, joka tukee opetustilannetta.

Tällä hetkellä pohditaan varustetilauksia. Mitä voidaan /pitää ottaa mukaan vanhasta rakennuksesta ja mitä on syytä ostaa uutta. Rahat kun on tiukalla, niin silloin täytyy laskea tarkkaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että vanhat tuolit ja pulpetit otetaan mukaan. Lisäksi jokunen uudempi kaappi. Aulatilan kalustus on hyvä olla uutta.

Paljon on panostettu tulevaisuuden eteen. Moni opiskelija tulee viettämään täällä osan nuoruuttaan. Toivottavasti he osaavat arvostaa kunnan panostusta koulutukseen. Paras osoitus siitä olisi opiskelijoiden oma halu oppimiseen ja työntekoon.

Terveiset Istanbulista - 5. ESN konferenssi osoitti verkoston vakiintuneen

2011-10-09T02:18:00.000-07:00

Olimme lehtori Ismo Tahvanaisen kanssa edustamassa lukiotamme ESN-konferessissa Istanbulissa. ESN -European Schoolnetwork - perustettiin 5 vuotta sitten Roomassa. Verkoston tavoitteena tukea ja kehittää koulujen verkostomaista yhteistoimintaa Euroopassa. Seitsemän suomalaisen lukion perustamassa hankkeessa on mukana noin 20 koulua eri puolilta Eurooppaa. Toimintamuotoina ovat: opiskelijoiden yksilö-ja ryhmävaihdot, opettajavaihdot ja pedagoginen kehittäminen. Lisää tietoja kotisivustolta http://www.esnetwork.eu/.

Miksi kansainvälisyyttä. Eikö se ole kallista toimintaa. Eikö koulujen pitäisi keskittyä vain perustehtävään. Hyviä kysymyksiä. Kysymyksiin voi ilman muuta vastata monesta näkökulmasta. Mutta ajan henkeä seuraten nostan esiin talousnäkökulman.

1)Lukiomme käyttää kaikkiaan vain noin yhden prosentin budjetistaan kansainvälisyyteen. Siinä luvussa on mukana myös toiminnan vaatimat sijaiskustannukset.

2)Useana vuonna olemme säästäneet budjetoiduista menoistamme lähes prosentit.

3) Jo neljän opiskelijan tuomilla valtionavuilla rahoitetaan koko kv-toiminta.

Näin ollen - kokonaisuutta ajatellen - menoissa on kyse marginaalisista summista. Kuitenkin kansainvälinen toiminta luo koulun imagoa ja lisää vetovoimaisuutta.

Tässäkin seminaarissa tehtiin hyviä uusia avauksia ESN:n toiminnan edelleen kehittämiseen. Emme välttyneet näkemästä upeita maisemia ja moskeijoita. Alla kuvia seminaarista ja Istanbulista.

Ratkaisukeskeisyyttä toimintaan

2011-09-22T06:59:00.000-07:00

Aina ei kannata lähteä selittämään tai etsimään syitä - ei edes silloin kun viimeisestä blogin kirjoittamisesta on kulunut jo pari kuukautta. Parempi tulos voidaan saada yksinkertaisesti tarttumalla toimeen.

Lukion uusi rakennus nousee vauhdilla kuten kuvasta näkee. Kuulin,että harjannostajaisia vietetään 22.11. Se on upeaa. Samaan aikaan lukion opettajat ovat miettineet mikä muuttuu kun siirrytään uuteen taloon vai muuttuuko mikään.

Uusi vaihe antaa aina uusia mahdollisuuksia. Tämä taitaa päteä yleisemminkin elämään. Muutoksiin tarvitaan aina hyvä syy. Opiskellijan on vaikea muuttaa oppimistyylejään jos tähän ei ole syytä. Vanhat opiskelutavat ja -tottumukset voivat tuottaa huonomman tuloksen kuin mitä opiskelija muutoin saisi.

Opettajankoulutuksessa on opettajia perinteisesti opettu opettamaan. On harjoiteltua erilaisia tekniikoita ja työtapoja. Opetustapahtuman toinen osapuoli oppilas jäänyt vähemmälle huomiolle. Oppilaiden yksilöllisiä läksyjen lukutottumuksia ei ole mietitty. On ehkä oletettu että oppijalle riittää kun hän tekee läksyt tai on ainakin tekevinään.

Syytä olisi lähteä pohtimaan opettajan ja oppilaan suhdetta valmentajan ja valmennettavan suhteena. Silloin ymmärretään läksyjen merkitys harjoitteena. Ne ovat opettaja-valmentajan antamia tehtäviä, joiden avulla voin paremmin treenata oppimistani. Jos nämä ajatukset toteutuisivat edes osittain olisi koulussa tapahtunut melkoinen muutos.

Suurin osa lukion opiskelijoista kokee läksyt pakkopullana. Niistä yritetään päästä mahdollisemman vähällä vaivalla. Läksyt tehdään koska opettaja on ne antanut ja ne vaikuttavat numeroon. Numerot on tärkeitä ei välttämättä oppiminen. Mutta muutos on mahdollinen

Ratkaisukeskeisyyttä toimintaan. Muutetaan tottumuksia. 1. läksyt ovat opiskelijan harjoitteita 2. niitä tehdään tietty aika. 3. lisäharjoitteita tarvitaan mikäli jokin osa-alue ei ole kunnossa. 4. kukaan ei tule tunnille ellei ole valmistautunut. 5. koulussa työskentelevät oppilaat ja opettajat ovat heitä ohjaamassa.

Elämää Juhannuksen jälkeen

2011-06-26T06:15:00.000-07:00

Moni jakaa varmaan kanssani sen mielipiteen, että Juhannus oli jälleen kerran säätä ajatellen väärässä paikassa. Tänään sunnuntaina olisi hyvä aattosää. Huomiseksikin on luvattu kaunista. Tiistaiksi tai keskiviikoksi jopa hellettä. Ne helteet jää minulta näkemättä. Lähden katselemaan toisenlaisia maisemia ensi keskelle Eurooppaa ja sitten etelämmäs. Tällä kertaa en ole ottanut mukaan kovin tarkkaa suunnitelmaa.

Juhannus 2011 vesisateineen ja kylmine pilvenpeittämine ilmanaloineen on jo muistojen joukossa. Pari kuvaa taltioin Juhannuksesta. Kävin katsomassa uuden lukion seinien nousun etenemistä. ja pistäydyin myös - missäs muualla kuin Pajutilalla. Siellä oli myös muutamia muita miehiä, jotka ilmeistä päätellen oli raahattu sinne naisväen toiveesta.

Huh hellettä !

2011-06-12T04:26:00.000-07:00

Viikko koulun päättymisestä ja kesän ensimmäinen helle kohta voitettu. Yhdessä viikossa ehtii tapahtua paljon. Huomasin tämän kun tapasin erään lukiolaisen paikallisen kaupan kassalla. Ostosten listaamisen lomassa juteltiin niitä näitä. Kun tuli maksamisen aika ja käytin pankkikorttia, kysyi hän henkilöllisyystodistuksen. Ajattelin, että viikossa - hyvässä helleviikossa - ehtii paljon, jopa unohtamaan koulun ja rehtorin... No asia ei ollut ihan näin. Hän tarvitsi henkilötunnuksen lopppuosan laskuun.

Viikossa on ehtinyt jo tapahtua myös uuden lukion työmaalla. Rakentajat etenevät niin nopeasti, etten meinaa ehtiä tallentaa eri vaiheita kameralla. Tässäpä muutama kuva.

Minua on onniteltu kesänloman johdosta kuluvalla viikolla jo ainakin kymmenen kertaa. Joka kerran olen joutunut kertomaan, että en ole vielä lomalla. Koulu on päättynyt ja opettajat sekä oppilaat ovat lomilla, mutta minulla on vielä työtä tehtävänä. Hyvää kesälomaa kaikille, joilla sellainen riemu on juuri nyt kohdalle osunut. Kyllä helteestä nauttii vaikkei lomaa vielä olisikaan.

Tervehdys ylioppilaille keväällä 2011

2011-06-07T04:17:00.000-07:00

Lukio-opinnot ovat takanapäin ja moni teistä on asiasta helpottunut. Kevään lopulla käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua lukiosta. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Pekka Räihä oli huolissaan nykylukiosta. Lukio on hänen mielestään liian uuvuttava.

Ylioppilaat uupuvat joutuessaan pänttäämään yo-kokeisiin. Niinpä hei eivät jaksa sen jälkeen opiskella enää pääsykokeisiin. Eikä tässä vielä kaikki Räihän mukaan moni yliopistossa opiskeleva ei enää jaksa opiskella, koska lukio on imenyt voimat ja energiat. ” Kun oppimisen halu on tuhottu jo etukäteen, ei ole mikään ihme, että opinnot yliopistossa alkavat myöhemmin ja päättyvät myöhemmin kuin muualla.” toteaa Räihä.

Pekka Räihä tuntee opettajakoulutuksen pääsykoemaailman, mutta onko hänen käsityksensä lukiokoulutuksesta oikea onkin jo toinen kysymys. Hän nimittäin esittää, että lukiossa pitäisi siirtyä asioiden ulkoa opettelusta tutkimaan maailmaa ja sen eri ilmiöitä.

Tänä vuonna Kangasalan yhteiskoulu ja lukio täyttävät 90 vuotta. Koulun aloitellessa toimintaansa oltiin jo aikapitkällä maailman ja ilmiöiden tarkastelussa

Vuosikertomuksessa v. 1921 todetaan, että
”Koulun ensimmäiset tunnit pidettiin puistossa vihreillä puutarhapenkeillä, kunnes muutaman päivän perästä saatiin pulpetit, mustataulu ja muut välttämättömät opetusvälineet. ”

Tapulinmäen koulutalo on nähnyt lähes koko itsenäisen Suomen historian. Rakennusta on laajennettu 50 – ja 60 – luvuilla. 70-ja 80 luvuilla on tehty peruskorjausta ja sen jälkeen lähinnä ylläpitokorjausta. Nyt Tapulinmäen koulutalo on tullut tiensä päähän.

Yhdeksänkymmenen vuoden aikana koulunpito on muuttunut melkoisesti. Tekniikka on saapunut kouluun ja mahdollistanut monipuolisempien oppimateriaalien käytön. Ennen vanhaan havainnollistamiseen käytettiin esim. täytettyjä eläimiä. Nyt videomateriaali ja älytaulut elävöittävät opettajan esitystä.

Tietotekniikan myötä maailma on tullut lähemmäksi meitä. Euroopan kansat ovat toisistaan riippuvaisia. Se mitä tapahtuu Kreikassa vaikuttaa myös meihin. Tietoisuus muista on lisännyt myös koulujen kansainvälistymisen tarvetta.

Lukiomme on kuluvan vuoden aikana ollut mukana monessa kansainvälisessä projektissa. Comenius - hankkeen myötä meille avautui mahdollisuus tehdä yhteistyötä viiden eurooppalaisen koulun kanssa. Lukuvuoden aikana järjestimme yhden projektitapaamisen ja osallistuimme vieraina kahteen kohtaamiseen (Italia ja Saksa).

Perinteinen oppilasvaihtoprojekti on tehty Milanon alueella sijaitsevan Primo Levi lukion kanssa.

Maailman muutos näkyy myös lukioiden verkostoitumisessa. Kangasalan lukio on mukana 25 eurooppalaisen koulun verkostossa (ESN = European Schoolnetwork).

Verkosto järjestää oppilas- ja opettajavaihtoa sekä kansainvälisiä projekteja. Kuluvana vuonna osallistuimme tiedeprojektiin Istanbulissa. Tapahtumista on tarkempia tietoja vuosikertomuksen sisäsivuilla.

Maailma on muuttunut. Koulu on muuttunut, mutta koulun perusolemus on pysynyt samana. Vaikka verkko- ja video-opetuksella on pystytty kokeilemaan ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta, on koulun tehtävä edelleen saman kuin ensimmäisillä tunneilla puistonpenkeillä. Kysymys on tulevaisuuden mahdollisuuksien luomisesta opiskelijoille. Tämä voi tapahtua monella eri tavalla. maailman ilmiöitä ihmettelemällä tai työnteon ja ahkeruuden korostamisena.

Tehtävä on onnistunut, jos osaamme välittää opiskelijoille viestin elämästä mahdollisuuksien torina. Elämä ei koostu onnistumisista ja pettymyksistä, vaan mahdollisuuksien maailmasta. Kaikki mikä tapahtuu luo aina tilaa uusille asioille.

Lukion koeviikkojärjestelmä, eri aineiden tehtävät ja projektit ovat voineet monesta ylioppilaasta tuntua raskailta. Missään tapauksessa tavoitteena ei ole eikä saa olla opiskelijoiden uuvuttaminen. Jos Räihä on oikeassa ja lukiokoulutus on oikeasti uuvuttavaa ja oppimisen halut tappavaa, muutos on tehtävä ja nopeasti.

Kun olen seurannut tämän kevään ylioppilaiden edesottamuksia, niin olen huomannut että hyvin harvan kohdalla on kyse uupumisesta. Enemmänkin kysymys on laskelmoinnista. Halutaan panostaa tiettyihin asioihin ja kursseihin. Toisista mennään taas sieltä mistä aita on matalin. Tämä on ihan järkevää itsesäätelyä.

Joissain tehtävissä on hyvä laskea omat resurssit oikein ja panostaa itselle tärkeisiin asioihin. Tällä tavalla itse asiassa välttää ennenaikaisen uupumisen. Missään tapauksessa ei kannata paahtaa vain numeroiden perässä. Tällaista opiskelua me emme lukiossa kannata, vaikka huomaammekin että usein numerot motivoivat opiskelijoitamme enemmän kuin puhdas tiedon jano.

Te vuoden 2011 Kangasalan lukion ylioppilaat olette saavuttaneet lukiossamme tähän mennessä vuosituhannen parhaan tuloksen. Suorituksenne oli noteerattu sekä MTV 3 että Helsingin Sanomien lukiovertailussa parhaaseen neljännekseen. Tulos on erinomainen kun muistetaan että joukossa on myös hyvin pieniä lukioita, joissa yhden kahden oppilaan hyvä tulos nostaa koko lukion sijoitusta. Tampereen kaupunkiseudun lukioista sijoitumme 5 parhaan joukkoon. Erityisesti äidinkielessä lukiomme oli koko valtakunnassa 15 paras. Taakse jäi sekä hyvin menestynyt Ressun lukio että kaikki Tampereen kaupungin omistamat lukiot.

Vertailut sinänsä kertovat enemmän kunkin koulun ylioppilaskokelaista kuin koulusta. Ikäluokassanne oli yhdeksänneltä luokalta tullessa noin 60 prosentilla lukuaineiden keskiarvo yli 8,5. Hyvä menestys peruskoulussa antoi hyvät eväät myös lukio-opintoihin.

Hyvä tulos ei kuitenkaan tule itsestään. Se vaatii työtä ja sekä oppilailta että opettajilta. Tässä yhteydessä haluan kiittää hyvistä tuloksista sekä ylioppilaita että opettajia ja koko henkilökuntaa. Yhteinen ponnistelu on tuottanut jos ei isoa jytkyä niin jytkyn kuitenkin.

Aina opiskeleminen ei ole hauskaa. Jokainen lukiolainen kohtaa jossain vaiheessa tällaisen tunteen. Silloin ei pidä ohjautua sen mukaan, mikä nyt olisi kivaa vaan on syytä mennä mukavuusalueen ulkopuolelle.. tekemään raakaa työtä. Opiskelun ei aina tarvitse olla hauskaa ja helppoa. Ei ole kyse uupumisesta jos työnteko tuntuu joskus työnteolta.

Jos te uudet ylioppilaat olette kokeneet tällaista työnteon meininkiä, niin toivottavasti ette ole siitä katkeria. Tulos oli ainakin hyvä ja jatkossa samaa työntekoa on tarjolla. Tavoitteisiin pääsemiseksi on osattava nähdä vaivaa asioiden eteen. Ilmaiseksi ei tule mitään.

Elämä mahdollisuuksien torina aukeaa sille, joka osaa ottaa vaikeat asiat haasteina ja pettymykset uusina mahdollisuuksina. Voimme matkata läpi Euroopan ajamalla nopeasti Saksan autobahnia päämääränä päästä nopeasti eteenpäin. Tällöin emme jää katselemaan ja ihmettelemään maisemia vaan pyrimme mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Alussa kertomani Pekka Räihä ilmeisesti haluaisi, että uudet ylioppilaat menettelisivät juuri näin: nopeasti opiskelemaan ja sitten pian valmiiksi. Säästetään yhteiskunnan kustannuksia.

Kun yhteiskunnan euroja lasketaan niin moni haluaisi koulutus järjestelmästä tuollaisen broilerikasvattamon. Nopeasti putkeen ja pian ulos. Mutta on muistettava, että ihmiset ovat yksilöitä. Jokainen uusi ylioppilas tarvitsee oman aikansa kypsyäkseen omaan elämän tehtävään.

Ylioppilaat toivotan teille onnea tänä juhlapäivänä. Suhtautukaa vastaantuleviin asioihin haasteina ja mahdollisuuksina. Tarttukaa rohkeasti tilaisuuksiin, jotka tuntuvat houkuttelevilta. Älkää pelätkö epäonnistumisia vaan olkaa valmiita tekemään oman elämän ilmaveivi silloin kun on sen aika ja siihen on mahdollisuus..

Paljon Onnea!

Kevät kiirettä

2011-05-30T22:48:00.000-07:00

Lakkiaispäivä lähestyy.. aikaa ei olisi kirjoittaa riviäkään ylimääräistä. Paljon on vielä asioita hoidettavana. Parhaillaan vuosikertomus on tarkastettavana ja se pitäisi palauttaa tunnin päästä. Lakkiaispuheen ajatukset ovat jo alkaneet löytää ilmaisunsa, mutta hiomista on siinäkin. Onneksi torstai on vapaa päivä. Lukion rakennustyömaa etenee nyt vauhdikkaasti.

Juuri kuulin, että vuosikertomukseen pitäisi hakea yksi kuva lisää. Palaan blogiin kunhan ehdin. Valitan, että kirjoittamisessani on ollut taukoa. Olen ehkä elänyt niin, etten ole ehtinyt ajatella mitä ympärillä tapahtuu. Vähän kuin ajaisi Saksassa moottoritiellä: pyrkimys tavoitteeseen on niin suuri ettei ehdi pysähtyä. Enemmän pitäisi elämässä pysähtyä katselemaan ja ihmettelemään. Elämähän on mahdollisuuksien tori kun asiaa osaa niin ajatella.

Toisen asteen koulutuksen järjestäminen selvitettävänä

2011-04-07T00:56:00.000-07:00

Eilinen 6.4.2011 Ylöjärven Uutiset kehottaa Tampereen kehyskuntien vastuunkantajia ottamaan suurennuslasin alle kuntayhtymän toimeksiannon, jossa kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen

selvittää Tampereen seudun toisen asteen koulutuksen ylläpitoverkostoa. Mistä tässä on kyse - eikö ole hyvä että asioita selvitellään?

Kysymys on siitä, että pohditaan mahdollisuutta siirtää kaikki Tampereen seudun lukiot ja ammatilliset koulutukset saman katto-organisaation alle. Tästä samasta asiasta allekirjoittanut on v.2007 tehnyt esiselvityksen, jossa todettiin eri mallit ja mahdollisuudet.

Selvityksillä on aina myös päämäärät. Nyt tehtävän ylläpitoverkoston selvittämisen tavoitteena on todennäköisesti esittää konkreettisia toimenpiteitä, joilla yhdistymisiä saadaan aikaiseksi. Näitä voivat olla seuraavat: 1. yhdistetään kaksi suurta ammatillista koulutuksenjärjestäjää 2. yhdistetään sekä lukiot että ammatillisen oppilaitokset 3. yhdistetään vain kaikki Tampereen seudun lukiot. Vaihtoehdoille kerrotaan myös perusteet. Perusteina voidaan mainita koulutuksen saatavuus, syrjäytymisen ehkäisy, valtioneuvoston linjaukset, yhteistoiminnan tehostaminen.. jne. Mutta ohjaako tavoite perusteluja? Ensin on ratkaisu ja vasta sitten ongelma. Eikö asian pitäisi olla toisinpäin. Ensin ongelma ja sitten haetaan sille ratkaisuja.

Ylöjärven Uutiset on huolissaan siitä, millä tavalla asia tarjoillaan luottamusmiehille. Päätöksenteko on valtuutettujen käsissä. Helposti ajatellaan, että kun fiksut ihmiset ovat asian miettineet ja siihen on panostettu myös taloudellisesti, niin asian täytyy olla oikein. Lähdetäänpä selvittämään asiaa toisinpäin ja vain Kangasalan lukion näkökulmasta. Millaisia ongelmia tai kehittämistarpeita meillä on?

Meidän suurin ongelmamme on tällä hetkellä lukiorakennus. Asia on korjaantumassa. Uusi lukiorakennus v.2012 tulee tarjoamaan hyvän ja toimivan oppimisympäristön. Toinen kysymys on valinnaisuuden toteuttaminen nyt ja jatkossa. Pystymmekö tarjoamaan riittävästi valinnaisuutta. Espanja, italia, venäjä, saksa ja ranska sekä tietysti ruotsi ja englanti ovat jo kielitarjonnassa. Lisäksi on runsaasti koulukohtaisia kursseja eri aineista. Yhteistyötä on lisäksi tehty Tampereen seudun lukioiden kanssa verkkokurssien järjestämisessä.

Entäpä taloudellisuus? Opetushallituksen tilastojen mukaan Kangasalan lukio on viime vuosina ollut Pirkkalan lukion ohella taloudellisesti tehokkain. Meillä ei ole tässä ongelmaa. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus säädellä lukion käyttämää rahamäärää, joten omistajaohjaus toimii hyvin ja helposti. Neljänneksi hallinto on varsin kapea: yksi rehtori ja pieni siivu sivistystoimenjohtajan työpanosta.

Viides kysymys kansainvälisyydestä. Pystyykö yksittäinen lukio huolehtimaan kansainvälisistä toiminnoista. Tehokkaampaa on verkostoitua, ja niin olemme tehneet. Olemme rakentaneet yhdessä kehyskuntien lukioiden kanssa mittavan noin 25 eurooppalaisen koulun verkoston European Schoolnetworkin . http://www.esnetwork.eu/ Kangasalan lukio on ollut yksi keskeisistä toimijoista. Tämä kaikki on ollut omaehtoista kehittämistoimintaa.

Jos lähdetään ongelmakeskeisesti selvittämään Kangasalan lukion nykytilannetta, en näe yhtään ongelmaa, jonka ratkaisuun tarvitttaisiin hallinnollista yhdistämistä. Meiltä ei v. 2012 puutu mitään sellaista, minkä takia meidän tulisi yhdistyä hallinnollisesti mihinkään. Meillä on toimivaa yhteistyö eri lukioiden kanssa ja uusi hieno lukiorakennus.

Pohja valmis - rakentaminen alkaa

2011-04-06T00:28:00.000-07:00

Hyvä perusta on kaiken alku ja juuri. Parhaillaan Kangasalla tehdään sivistystoimen uutta toimintamallia.

Siinä on keskeiseksi perustaksi otettu oppiminen. Kaiken koulujen ja opetuksen suunnittelun lähtökohta ei ole opetus vaan oppiminen. Kaiken tulisi palvella tuota tarkoitusta.

Miten opiskelija oppii parhaiten, millaisissa tiloissa ja millaisella ohjauksella. Siinä ovat avainkysymykset. Tärkeintä ei ei ole se miten opetetaan vaan miten opitaan. Kun näkökulma muutetaan opetuksesta oppimiseen, syntyy mielenkiintoisia lähtökohtia. Oppimisen avaimet onkin oppilaalla. Meidän tulisi olla selvillä opiskelijan motivaatiosta, oppimisvalmiuksista, oppimistyyleistä ja oppimisstrategioista entistä enemmän. Lisäksi myös oppimisen esteet tulisi selvittää. Opetuksen tarjoaminen pitäisi lähteä entistä enemmän yksilön eikä koulun lähtökohdista.

Uuden lukion varsinainen rakentamistyö alkaa. Kävin ihailemassa perustuksia. Lukion viereen tulee Pikkolan koulun lisärakennus. Osa tiloista on yhteiskäytössä lukion kanssa. Omenatarhan alueesta näyttää muodostuvan yhtenäinen Omenatarhan kampus jonka pohjoispäässä sijaitsevat Omenatarhan ja Pikkolan päiväkoti, etelässä Pikkolan koulu ja keskellä Kangasalan Uusi lukio.

Uuden lukion toimintaympäristö antaa mahdollisuuksia moneen. Nyt kun rakennuksen pohja on valmis on syytä miettiä myös oppimisen perustaa, jolle lukion toiminta rakennetaan.

Vanhat valloittivat tanssillaan

2011-02-18T03:11:00.000-08:00

Jälleen kerran nuo tyylikkäät vanhat tekivät sen - ottivat asemansa valloittavalla tanssiesityksillään. Torstai iltana järjestettiin tanssiaiset Pitkäjärven koululla. Vanhojen tanssiesityksen lisäksi myös vanhojen vanhemmat pääsivät tanssin pyörteisiin elävän orkesterin tahdittamana. Väliajalla oli kahvi-kakku tarjoilua.

Perjantaina aamupäivällä tanssiesityksestä pääsi nauttimaan kouluun jäänyt ikäluokka ja iltapäivällä urakoitiin vielä ala-ja yläasteilla sekä vanhusten luona Jalmarin kodolla..

Potkiaiset ja penkkarit - abit maailmalle!

2011-02-17T05:48:00.000-08:00

16.2. ja 17.2. juhlittiin abien viimeisiä koulupäiviä. Potkiaiset järjestettiin jo 5 kertaa juhla-ateriana, jonka kakkoset tarjoilivat. Ruokailuhetki (75 minuuttia) oli höystetty lauluin ja puhein. Haluttiin pistää parasta pöytään, mitä kouluolosuhteissa pystytään. Uskomatonta oli se miten 45 minuutin koulutuksella kakkosista saatiin ammattitaitoista ravintolahenkilökuntaa.

Penkkareissa oli uutta ja vanhaa. Uutta edustivat oppituntien ohjelmointi, pukukavalkaadi ja karaoketehtävä. Vanhaa oli abityttö ja abipoikakilpailu. Toki erona aikaisempaan, että nyt järjestettiin oikeasti kilpailu. Pienten teknisten murheiden jälkeen uuden lukion opettajamaailman kohtaloa käsittelevä video saatiin esitettyä.

Kolmastoista helmikuuta 2011

2011-02-13T02:19:00.000-08:00

Uusilukio kevätauringonpaisteessa. Perustuksesta voi jo päätellä miten rakennus tulee paikalle asettumaan.

Elämän liikennesääntöjä: määräajat

2011-02-11T00:15:00.000-08:00

Aamunavaus 10.2.2011

Hyvää huomenta! Aamuavausta on pitämässä rehtori. Eräällä tuttavallani on tapana myöhästyä joka kerta sovitusta tapaamisesta. Odottelu häiritsi minua melkoisesti. Mutta pikkuhiljaa opin itsekin että hänen kanssaan sovittuun tapaamiseen ei kannata mennä liian aikaisin.

Määräajoista kiinni pitäminen on yksi elämän liikennesäännöistä. Vähän samanlainen kuin nopeusrajoitus on liikenteessä. Kaikki jossain vaiheessa rikkovat sääntöä joko tahallaan, vahingossa tai itsestä riippumattomista syistä. Mutta jos me luovuttaisiin nopeusrajoituksista tai määräajoista olisi seurauksena kaaos. Muutama esimerkki: ylioppilaskirjoituksiin voisi ilmoittautua milloin tahansa vaikka juuri kirjoituspäivänä. Kukaan ei olisi osannut varata tehtäviä tai paikkoja riittävästi. Työpaikalle voisi tulla koska sattuu omaan kalenteriin sopimaan, seurauksena voisi olla ruuhka asiakaspalvelussa. Kaupat pidettäisin auki ja kiinni milloin sattuu. Erilaisia hakemuksia voisi jättää milloin vain. Kukaan ei tietäisi ketkä tulisi valita johonkin tehtävään ja milloin valinta tulisi suorittaa. Tilanne olisi mahdoton. Yhteiskunta ei voi toimia näin.

On määräaikoja ja määräaikoja. Seuraukset niiden noudattamisesta ovat erilaisia. Tapaamisesta myöhästyvälle ei välttämättä seuraa yhtään mitään. Oppitunnilta myöhästymisestä ja ylioppilaskirjoituksista myöhästymisestä on hyvin erilainen seuraus. Itse myöhästyin opiskeluaikana yhden päivän sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta. Seuraus oli että hakemustani ei enää käsitelty. Pääsin aloittamaan kyseisen aineen vasta seuraavana vuonna.

Sellaista tilannetta ei tule koskaan, että kaikki noudattaisivat määräaikoja. Mutta siitä huolimatta on vaadittava niiden noudattamista sekä itseltä että muilta. Opettajina meidän on itseltä edellytettävä samaa mitä odotamme muilta. Jos toivomme, että opiskelijat palauttavat tehtävät määräaikaan mennessä on meidän moraalinen velvollisuus toimia koulussa myös itse samalla tavalla.

Opiskelijoilla on työelämä ja tulevaisuus edessä. Teidän kannattaisi ajatella määräaikojen noudattamista siltä kantilta, että millaiseksi opetan itseni ja millaisen käyntikortin annan itsestäni. Opetatko itsesi pitämään kiinni sovituista aikarajoista vai ajatteletko, että muut saavat joustaa. Ennen pitkää molemmat ajattelutavat tulevat löytämään seurauksensa.

Uusi jakso alkaa ja jo nyt muistutetaan, että viidennen jakson kurssimuutokset on tehtävä ennen koeviikon alkua.

Huomenna alkaa ylioppilaskokelailla kevään urakka. Toivotan kaikille onnea ja menestystä. Muistakaa tulla ajoissa koetilaisuuteen.

Comenius projektin viikko Kangasalan lukiolla

2011-01-16T05:01:00.000-08:00

Yli 40 ulkolaista vierasta Italiasta, Kreikasta, Maltalta ja Saksasta on saapunut lukiollemme. Viikon aikana vieraat tutustuvat Suomen luonnon, koulujärjestelmän ja kulttuurielämän ohella myös eri maiden ruokiin. Yksi iltapäivä vietetään Vahderpäässä talviliikunnan merkeissä. Ohjelmassa on myös päivä Helsingissä. Suurin osa vieraistamme on ensimmäistä kertaa Suomessa. Haluamme antaa heille mahdollisimman hyvän kuvan maastamme. Ylpeänä voimme myös esitellä uuden koulurakennuksen suunnitelmia. Eilen rakennustyömaa näytti auringonpaisteessa tältä:

Etualalla lukion perustusta ja takana häämöttävä rakennustyömaa on Pikkolan koulun laajennus. Sinne tulee kuvataidetiloja myös lukion käyttöön.

Onnea ja menestystä vuodelle 2011

2011-01-04T02:01:00.000-08:00

Matti Heikkinen voitti kaikkien - ainakin minun - suureksi yllätykseksi Tour de Skin yhdistelmähiihdon 3.1.2011. Olin varautunut sellaiseen tulokseen, että suomalaisia ei nähdä 20 parhaan joukossa. Toisin kävi.

Toivottavasti vastaavista menestyksistä saadaan vielä nauttia v.2011.

Usein olen miettinyt, että mitä kaikkea ihmiset oikein tarkoittavat toivottaessaan toisilleen onnea uudelle vuodelle. Millaista onnea silloin tarkoitetaan. Onko kyse vain tavasta sanoa jotakin vai lähteekö toivotus ns. sydämestä. Jos lähtee niin mitä silloin halutaan toiselle. Heikkisen Matilla oli sekä onnea että menestystä. Meistä harva haaveilee vastaavista tapahtumista omalla kohdallaan. Mikä oikeasti on sellaista onnea, jota halutaan seuraavalle vuodelle. Mistä se onnen kokeminen tulee.

Olen itse tyytyväinen jos vuosi 2011 sujuu ilman negatiivisia yllätyksiä. Ehkä siinä on vähimmäisodotukset.
Mutta se mitä tulee tapahtumaan vuoden mittaan tapahtuu hetki hetkeltä. Kerralla ei voi elää koko kevättä. Jokainen erillnen hetki on käytävä läpi. Kaikki tapahtumat eivät tunnu palkintopallituuletuksilta. Siitä huolimatta kokonaisuus voi tuntua hyvin mukavalta. Ehkä onni muodostuu siitä millaisena kokemuksena eletyn ajan miellämme. Yksi hieno hetki kaiken muuttaa voi.

Uuden lukion paalutus on hyvässä mallissa

2010-12-17T05:57:00.000-08:00

Aurinko laskee. Ilman täyttää tasainen jyminä. Pakkasta 20 astetta. Sormet jäätyvät, mutta otan silti hanskat pois. Haluan saada kuvan ennenkuin aurinko laskee. Nyt ei harmita mikään. Katselen rakennustyömaata. Kaikki keskeneräistä, kaivantoa ja surullisen näköistä. Mutta mielessäni se näyttää entistä valmiimmalta - koskaan uusi lukio ei ole ollut näin pitkällä. Otan kuvan ja vielä toisen. Hanskan käteen ja heippa. On liian aivan liian kylmää jäädakseni seuraamaan työn tekoa. Pikkolassa on palaveri kuvataideluokkien käytöstä. Siitä sovitaan jo nyt. Kyse on kuitenkin Pikkolan lisärakennuksesta.

Joulu ja koulu

2010-12-17T05:46:00.000-08:00

Hyvää Joulua koko koulu! Taas on päästy niin pitkälle että voidaan aloittaa laskeutuminen joulun viettoon. Joulu antaa aikaa levätä ja miettiä maailmanmenoa. Hiljentymiseen on aihetta jokaisella. Hyvät kirjat esiin ja nyt voi ottaa aikaa itselle ja perheelle.

Myös koulussa on aloitettu lähestyvän joulun tiedostaminen. Kuusi pystytettiin ja kokeiden palautuspäivänä 8.12. pidettiin pikkujoulua

piparien, glögin ja musiikin merkeissä

Nyt käy melkoinen tohina kun abit valmistelevat

koululle jouluohjelmaa..

Uudet ylioppillaat - Onnea elämään

2010-12-03T04:50:00.000-08:00

Puhe syksyn 2010 ylioppilaille Kangasalan lukiossa 3.12.2010 klo 12.15

Arvoisat kuulijat, uudet ylioppilaat, ylioppilaiden vanhemmat ja läheiset. Syksyn eräs huipennus on koulumme itsenäisyysjuhla ja ylioppilaiden lakitus. Olemme saaneet juhlapuhujaksi Kangasalan lukion kunniaylioppilaan vuodelta. 2004 kenraali Heikki Lyytisen. Tervetuloa. Meillä on juhlassa vieraita myös ystävyyskoulustamme Portugalista Setubalista Adelaide Botelho ja Vasco Caleira. Bem vinda, bem vindo ao Finlandia. Na Finlandia ha a festa de independencia na segunda –feira. Hoje festamos a nossa escola.

Itsenäisyysjuhlassamme yhdistyy Suomen itsenäisyyden juhlinta sekä uusien ylioppilaiden valmistuminen. Nämä teemat sopivat hyvin yhteen. Suomen valtakunnan taival itsenäisenä kansakuntana on ollut urhea ja värikäs. Neuvokkuutta on tarvittu eri vaiheissa. Ihmisyksilön itsenäistyminen ei tapahdu hetkessä vaan se on prosessi. Valmistuminen vie aikaa.

Kun puhutaan valmistumisesta. Herää kysymys, milloin ihminen on oikeastaan valmis. Nuori pari joka odottaa esikoistaan ajattelee, että lapsi syntyy sitten kun se on valmis. Todellisuudessa lapsi ei ole syntyessään valmis. Hän on valmis elämään ja ottamaan vastaan ympäristön vaikutteita: kielen, arvot, asenteet ja normit. Hän on valmis toteuttamaan geeneistä periytyvää suunnitelmaa, jossa on käsikirjoitus sille missä tahdissa eri aivon osat kypsyvät tuottamaan sellaisia taitoja kuten käveleminen ja puhuminen.
Ihminen ei ole syntyessään vielä valmis.

Psykologi Margareth Mahler on kuvannut ihmisyksilön minuuden syntymistä kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Minäkäsitys ei synny itsestään vaan se vaatii pieneltä lapselta monenlaisia vaiheita ja sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Lapsi käy läpi mm. harjoittelukauden – oppii kävelemään ja kuvittelee pystyvänsä vaikuttamaan kaikkiin ympärillä oleviin asioihini. Kaikkivoipaisuudessaan hän saattaa kuvitella että pystyy hallitsemaan sekä vanhempiaan että ympäristöään. Elämä kuitenkin opettaa ja pakottaa pienen lapsen tekemään kompromisseja.

Kolmen ensimmäisen vuoden aikana lapselle syntyy käsitys itsestä itsenäisenä yksilönä. Lapsi joutuu käsittelemään itsenäisyyden ja riippuvuuden välistä ristiriitaa. Hän ajattelee, että pystyy tekemään mitä haluaa, mutta huomaakin ettei vanhempia voikaan pakottaa. Varhaislapsuuden psyykkiset kokemukset luovat pohjan koko hänen myöhemmälle kehitykselle. Minuuden syntyminenkään ei tee vielä ihmistä valmiiksi.

Koulunkäynnin lapsi voi aloittaa vasta kun hänellä on tietyt valmiudet. Nämä liittyvät siihen millaisia toimintatapoja koulu oppilaalta vaatii: on osattava keskittyä opetukseen koko tunniksi. On pystyttävä pukemaan, on osattava olla ryhmän jäsenen jne. . Kouluvalmiuksien taitaminenkaan ei tee ihmistä valmiiksi. Ne antavat vain valmiudet koulunkäyntiin ja oppimiseen.

Erityisesti murrosiässä nuoret kapinoivat. Tavoitteena on saavuttaa itsenäisyys. Kaveripiiri tulee tärkeäksi. Tällä prosessilla on erittäin tärkeä merkitys yksilön kehityksessä. Puhutaan toisesta mahdollisuudesta. Nuoruusikä antaa yksilölle mahdollisuuden käydä läpi varhaislapsuuden kokemuksia itsenäisyydestä ja riippuvuudesta sekä kaikkivoipaisuudesta. Välineinä ovat kapinointi ja samaistuminen ikätovereihin.

Te uudet ylioppilaat: Niina, Laura, Pinja, Niina, Tuomas ja Antti olette käyneet läpi edelliset ja nyt te valmistutte. Elämä ei kuitenkaan ole vielä valmis. Seuraavaksi teiltä odotetaan ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Sitten kolmikymppisinä on edessä taas uudet asiat, mitkä pitäisi olla hoidossa. Aina tulee uutta ja uutta. Elämänne ei tule valmiiksi. Mutta juuri se tekee elämästä mielenkiintoisen.

Te olette kolme – neljä vuotta seuranneet meitä opettajia täällä koulussa. Vuodesta toiseen toistuu sama ketju: syksyllä koulu alkaa.. sitten tulee joulu ja talviloma.. kevään odotusta .. kesälomalle ja sitten taas syksy ja samat kurssit opetettava vuodesta toiseen. Mielenkiinto tulee siitä, että kuitenkin aina tulee elämään uutta.. Koulukaan ei tule koskaan valmiiksi

Soitinyhtye Tehosekoitin on tulkinnut samaa asiaa kappaleessa Maailma on sun:
Kasvaa vuosien paino., meidät pian alleen musertaa

käy jalkoihin tyly asfaltti, unet ohueksi kuluttaa

jengi pelaa vain aikaa niil on mistä valita

ei kukaan huomaa et kaikki on selvää

jos vain osaa katsoa

Maailma on sun. Vuosien - ei menneiden eikä tulevien - murheet ja paino saa ketään alleen musertaa. Elämä keskeneräisyydessään tuottaa haastetta ja mielenkiintoa.

Yhteiskunta tarvitsee työelämään koulutettuja ihmisiä. Koulunsa päättäviltä odotetaan, että he löytävät paikkansa ja täyttävät yhteiskunnallisen velvollisuuden kouluttautumalla ammattiin. Opiskeluaikana puhutaan valmistumisesta enemmän kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Jokainen opiskelija haluaa valmistua ja suuntaa toimintatarmonsa valmistumiseen.

Kun opiskelut on takana seuraa työpaikan hakeminen. Jotkut ovat jo tuossa vaiheessa löytäneet oman elämän kumppaninsa. Elämäntilanne ei kuitenkaan ole valmis jos ei ole pysyvää asuinpaikkaa ja työpaikkaa.
Työn perässä voidaan muuttaa paikkakunnalta toiselle. Työ ja perhe-elämä säätelevät toimintaa. Tuossakin vaiheessa tuntuu, että jotakin odotetaan. Kunhan lapset kasvaisivat isommiksi, kunhan pääsisin siihen ja siihen työpaikkaan. Elämä ei ole valmis. On vielä paljonkin, mitä pitäis tehdä.

Monien työvuosien jälkeen alkaa eläkkeelle lähdön odottelu. Sitten teen sitä ja tätä, kunhan saan itselleni aikaa. Tämänkin jälkeen löytyy uusia ja taas uusia asioita, joita ihminen haluaa tehdä, jotta saisi toteutettua ns. itseään.

Elämässä on aina jotain mikä on kesken, mutta ei pidä liiaksi takertua siihen. ” Nosta kasvot ylös sateeseen. katso lintujen lentoa, ne ei kylvä, ei ne satoa korjaa, mut niil on tarpeeksi kaikkea..”

Elämä ei ole valmis eikä ehkä tulekaan valmiiksi, mutta te ylioppilaat olette valmiita siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Tehkää se rohkeasti luottaen ja uskoen omiin tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Lapsuuden kaikkivoipaisuusfantasiat antavat jokaiselle uskoa omiin rajattomiin mahdollisuuksiin. Ammentakaa siitä virtaa elämään. Itsenäisyyden ja riippuvuuden ristiriitaa sopivasti säätelemällä saatte hyvät vuorovaikutustaidot, joilla selviätte ihmisten välisissä suhteissa. Ette voi olla ajopuita mutta ette voi myöskään linnoittautua itsenäisyyteen.

Tulevaisuudessa tarvitaan tiimipelaajia. Murrosikä on antanut teille riittävästi kriittisyyttä, jolla vaikutatte yhteiskunnassa.

Äskettäin julkistetun maabrändityöryhmän mietinnön ydin oli se, että Suomen on kehitettävä omia vahvuuksiaan. Sama pätee teihin uudet ylioppilaat.

Kehittäkää vahvuuksianne ja Onnea tulevaisuuden seikkailuun.

aamunavaus 1.12.2010

2010-12-01T07:52:00.000-08:00

Aamunavaus 1.12.2010

Hyvää huomenta ……. Joulukuu ja joulun odotus alkaa. Vanha perinne elää vielä nykyäänkin. Kerrotaan, että tontut tulevat ikkunan taakse ja katsovat kuka on ollut kiltti kuka ei. Jouluaattona sitten lahjat jaetaan havaintojen perusteella tai ainakin nämä havainnot vaikuttavat kovasti lahjojen laatuun ja määrään.

Tarinan tarkoituksena on ollut saada aikaan hyvää käytöstä aikaan edes joulun alla. Tontulla uhkaamisella on kuitenkin vaikea saada kovin kestäviä tuloksia. Ensinnäkin joulun aika on lyhyt. Vaikka tarinaan uskottaisiin, on joulu pian ohi ja senjälkeen tonttujen merkinnöillä ei olisi enää niin suurta merkitystä. Toiseksi uhkauksen ja toteutuksen välillä on usea viikko aikaa. Ainakin lapsen mielessä se on ikuisuus. Kun palkinto tai rangaistus ei tule heti, on käyttäytymisen ohjaaminen tällä tavalla toteutettuna vaikeaa.

Jotain hyvää näissä tonttu jutuissa kuitenkin on. Ne kertovat selkeästi ajatuksen siitä, että hyvä saa aikaan hyvää ja paha saa aikaan pahaa. Jos olet ystävällinen, avoin ja kohtelias muille, heijastuu käyttäytyminen ympäristöön. Läheiset ihmiset tulevat hyvälle tuulelle. Ne pienet tontut asuvat meissä. Ne kertovat meidän mielellemme milloin olemme kohdanneet ystävällisen katseen, hyväntuulisen puheen ja kohteliaan käytöksen.

Lukiomme oppilaat keräsivät viime viikolla yläasteen oppilaiden kommentteja koulusta. Yksi kysymys koski sitä millainen on hyvä opettaja. Lähes kaikissa vastauksissa todettiin, että hyvä opettaja on samalla kertaa ns. rento ja toisaalta rajoja asettava aikuinen, joka pystyy sekä opettamaan että keskustelemaan oppilaiden kanssa. Se, miten me toisillemme puhumme ja mitä me itsestämme viestitämme on tärkeää.

Tontut eivät ehkä meistä joulun jälkeen välitä, mutta meitä katselevat jatkuvasti läheiset ihmiset. Aina emme onnistu käyttäytymään hyvin tai tuottamaan iloa. Tärkeintä on tietää että välittämällä luot hyvää henkeä ja hyvää ilmapiiriä. Tätähän me kaikki pohjimmiltaan tahdomme eikö niin.

Oikein hyvää kolmannen jakson alkua ja joulun odotusta.

9-luokkalaisten ja vanhempien lukioon tutustumisilta

2010-11-25T11:48:00.000-08:00

Kangasalan uusi lukion on valmiina ottamaan uudet ja vanhat opiskelijat vastaan elokuussa 2012.

Kangasalla on lukion toimintaa kehitetty asikaslähtöisesti. Kunnan ainoana lukiona tavoitteena on ollut laaja-alainen kurssitarjonta sekä opetuksen ja oppimisen kehittäminen. Koulun ulkopuolista opetusta on kehitetty mm. monipuolisella kansainvälisellä toiminnalla. Tällä hetkellä olemme mukana 25 eurooppalaisen koulun muodostamassa kouluverkostossa (European Schoolnetwork). Verkosto pitää yllä mm oppilasvaihtopankkia: http://www.esnetwork.eu/

Tarjonnan monipuolisuus ei ole ainoa tavoite. Tavoitteena on myös nykyteknologian hyväksikäyttö lisääminen opetuksessa. Sen eteen teemme työskentelemme. Uudessa lukiossa kaikki luokat on varustettu korkealuokkaisella esitystekniikalla.

Oppiminen ei ole vain opettajan esitystä vaan oppiminen tapahtuu opiskelijan päässä. Sen takia tärkeää kehittää menetelmiä, joilla lukiolainen muuttuu opiskelijaksi - omasta oppimisestaan kiinnostuneeksi ihmiseksi. Opettaja on tärkeässä roolissa. Hän on tuon oppimisen ohjaaja. On selvää kaikki eivät tarvitse kaikkea. On turhaa toistaa kaikille oppilaille asioita uudelleen ja uudelleen vain sen vuoksi, että osa poruhkasta ei vielä hoksannut mistä on kyse. Ne, jotka pääsevät perusasioihin kiinni nopeammin voivat uudessa lukiossa siirtyä tunnin aikana itsenäisesti seuraaviin vaativiin kysymyksiin. Opettaja voi puolestaan keskittyä opettamaan oppilaita, jotka tällä kertaa kaipaavat kertaamista.

Nyt jo pyritään opetuksen räätälöintiin. Uudessa lukiossa se onnistuu vielä helpommin kun tilojen suunnittelussa tämä asia on otettu huomioon. TERVETULOA LUKIOOMME - PYRIMME PALVELEMAAN TEITÄ mahdollisimman hyvin!

Paalutus käynnissä

2010-11-22T10:31:00.000-08:00

Kaiva kaivuri kaiva

2010-11-19T08:13:00.000-08:00

Silläaikaa kun sinä kaivat pohjaa lukiolle, me olemme päättäneet etäopetusluokan kalustuksen ja oppilaiden istumasuunnan. Me olemme keskustelleet sähköpostilla, tuleeko liikuntasaliin pimennysverhot vai ei. Niitä ei tule. Ne asennetaan sitten kun lukio on ensin saatu valmiiksi ja tajutaan, ettei salissa voi näyttää päivällä mitään koska korkealla olevat ikkunat pitävät salin liian valoisana. Parempi myöhään kuin ajoissa!

Mutta sinä kaivat niin uskollisesti. En ole koskaan nauttinut kaivinkoneen eleettömästä liikkeestä niinkuin tänään. Hämärän jo saapuessa kävin katsomassa kuinka homma etenee. Jo yhden minuutin tuijotus työmaalle saa aikaan positiivisia ajatuksia.

Syksyn ylioppilastulokset tulivat

2010-11-19T07:23:00.000-08:00

Tänään saatiin tieto syksyn ylioppilaskirjoitusten tuloksista. Joka kerta sama näytelmä: aamulla jännitys saadaanko tulokset imuroitua. Ja onnistuihan se. Sitten listojen tarkistus: onko kaikki ok. Ja vihdoin jännittyneet abiturientit käyvät katsomassa tuloksia.

Ylioppilastutkintolautakunta on yrittänyt huolehtia siitä, että oikeus toteutuu arvioinnissa. Jos joku epäilee virhettä, voi pyytää tarkistusarviointia. Ennen tarkistusarviointia et saa kuitenkaan nähtäväksi koepaperia etkä edes kopiota siitä. Tarkistusarvioitsija näkee kuka on suorittanut edellisen arvioinnin ja millaiset pisteet siitä on tullut. Näin ollen arviointia ei suoriteta "puhtaalta pöydältä" vaan siihen vaikuttaa se kuka on arvioinnut edellisen kokeen ja miten on arvioinnut. Ei siis ole ihme, ettei yksikään noin kahdestakymmenestä rehtoriurani aikana tietooni tulleista tarkistusarviointipyynnöistä ole johtanut arvosanan muutokseen. Tästä voidaan tehdä kaksi vastakkaista johtopäätöstä: joko YTL:n sensorit eivät tee virheitä tai sitten järjestelmässä on jokin pahasti vialla.

Tänäänkin kohtasin opiskelijoita, jotka syystä epäilivät että heitä oli kohdeltu arvioinnissa väärin. Jos arvosana putoaa E:stä B:hen (kahden arvosanan yli), toivoisi, että saisi sensorin edes perustelemaan ratkaisuaan. Puhelinnumeron toki sain YTL:stä, mutta jostain syystä sensoria ei tavoitettu.

Mutta vaikka kaikkki ei mahdukaan oikeustajuun älä pelkää YTL:ää. Ilman ylioppilaskirjoituksia, lukioiden arvionnit olisivat kirjavia. Lukion päättötodistukset eivät olisi vertailukelpoisia ja jatko-opintopaikat pitäisi ratkaista pelkästään pääsykokeilla. Oikeudenmukaisuutta on kuitenkin jokaisen haettava itse kaikilla käytössä olevilla keinoilla.

Työn ääniä

2010-11-17T04:58:00.000-08:00

Pohjan kaivuu on alkanut. Maisema muuttuu melkoista vauhtia. Hienoa! Jokainen kauhan kuopaisu vie lähemmäksi päämäärää. Matkaa vielä on ja aikaa se vaatii, mutta ajatus uudesta lukiosta pitää ajatukset virkeinä.

Samaan aikaan kun me työskentelemme täällä koulussa - toisaalla kaivinkone kaivaa perustuksia uudelle opinahjolle. Joku voisi sanoa, että aivan mieletöntä.

Liikenneongelmia

2010-11-15T23:26:00.000-08:00

Olin eilen palverissa jossa pohdittiin, missä järjestyksessä Pikkolan koulun alueen tietyt työt olisi tehtävä, jotta asiat sujuisivat. Kaukalon rakentaminen jäähallin viereen on laskelmien mukaan pakko aloittaa elokuussa 2011 ja sen rakentaminen kestää pari kuukautta. Tuona aikana on luvassa melkoinen trafiikki. Samaan aikaan rekat ajavat uuden lukion elementtejä omenatarhan toista sivustaa. Mistähän oppilaat ja opettajat pääsevät turvallisesti kouluun.
On hyvä, että tulevat ongelmat tiedostetaan etukäteen. Näin niihin on helpompi varautua ja ehkä löydetään myös ratkaisuja. Varmaa kuitenkin on että niin mukava kuin rakentaminen onkin tulee se aiheuttamaan melkoista häiriötä Pikkolassa työskenteleville. Miettikää kun muutama sata paalua aletaan junttaamaan maahan. Ääni ja tärinä kuuluu varmasti.
Lukio on tietysti tässä suhteessa hyvässä asemassa: me saamme tulla valmiiseen pöytään. Rakentamisen haitoista ei tarvitse kärsiä.

Työmaa-alue, koneet valmiina työhön

2010-11-14T06:02:00.000-08:00

Kaikki on valmista pohjatyöt voidaan aloittaa.työmaa-alue on kohta aidattu. Kyltti on jo portissa kiinni. On mielenkiintoista seurata maiseman muuttumista lähikuukausina. Kauan odotettu tapahtuma viimein käynnistyy.

Uskollinen koira - mikä uudelle lukiolle nimeksi

2010-11-11T10:17:00.000-08:00

Edinburgissa Skotlannissa kerrotaan tarinaa uskollisesta Bobby koirasta. Se oli niin uskollinen isännälleen, että se isännän kuoleman jälkeen makasi suurimman osan ajastaan tämän haudalla. Näin Bobbyn kerrotaan menetelleen 14 vuoden ajan. Tästä hyvästä Bobby ansaitsi oman pubin "Bobby`s Bar".

Baari on sisustettu kaikenlaisilla muistoesineillä ja siellä on tietysti myös kuvia Bobbysta ja hänen isännästään. Baari taitaa olla ainoa koiralle omistettu pubi maailmassa.

Kangasalan uusi lukio ansaitsee myös hyvän nimen. Uutta lukiota on odotettu kohta 10 vuotta. Pistin kalenteriini merkinnän v.2001, jolloin kunnanjohtaja Mäkelä lupasi minulle, että Kangasalle tulee uusi lukio. Hänen mukaan on valitettavaa, ettei se ehdi valmiiksi ennen Sammon lukiota.

Kangasalan lukion edeltäjällä Kangasalan Yhteiskoululla on kunniakas historia. Koulu syntyi silloisten Kangasalan ihmisten lujalla tahdolla ja talkoohengellä. Haluttiin rakentaa opinahjo omalle paikkakunnalle. Rakennustarvikkeet saatiin lahjoituksina ja koulurakennus nousi hartiapankkivoimin.

Kangasalan lukiorakennus on seissyt Tapulinmäellä niin myrskyssä kuin päivänpaisteessa. Sen surullinen ilme on empaattinen. Opinahjo on monelle Kangasalla asuvalle rakas ja muistoja herättävä.

Koululle uuden nimen keksiminen on haaste. Löytyykö sellaista nimeä, joka sekä tekee oikeutta lukiokoulutuksen historialle että suuntaa kehitystä eteenpäin.

Lupaavia merkkejä Pikkolassa

2010-11-11T00:57:00.000-08:00

Olin aamulla uuden lukion rakennuspaikalla. Rakennuspaikka oli merkitty. Termit "rakennusurakan raja ja 2.kerroksen lattiataso " saivat minut hyvälle tuulelle. Paikalla oli myös paalutustraktori!!!

Ajatuksia Uudesta lukiosta marraskuussa 2010

2010-11-05T08:11:00.000-07:00

On pakko myöntää, että blogikirjoitteluni on jäänyt jälkeen lukion suunnittelusta. Nyt edetään sellaista tahtia, etten meinaa mukana pysyä. Pidin viikon syyslomaa. Loman jälkeen minun oli hetimmiten puhelimessa päätettävä millainen jääkaappi tulee lukion opettajainhuoneeseen. Sen jälkeen olikin sitten 3,5 tunnin lukkopalaveri. Kuvittelin, että aikaa menisi noin 1,5 tuntia, mutta puolentoista tunnin lämmittelyn jälkeen alettiin käydä lukkoja läpi ovi ovelta.. Av-suunnitteluun meni samaisella viikolla myös 3,5 tuntia.

Aikaa on mennyt, mutta tulostakin on tullut. Seuraava jännityksen kohde on urakkatarjousten hinta. Onko 8,7 miljoonan raami vielä realistinen vai ei. Valkeakosken lukio maksoi hieman alle 15 miljoonaa ja Ylöjärven lukion ja ammattioppilaitoksen rakennuksen hinnaksi on arvioitu 20 miljoonaa. En tahdo millään uskoa, että hinta pysyisi alle 10 miljoonassa.

Kalustehankintoihin on varattu 750 000. On vaikea arvioida mihin raha riittää. Suurin kustannus on esitystekniikka. Vanhat pulpetit ja tuolit käyvät ainakin osaan luokista. Pieniin luokkiin nykylukion kookkaat pulpetit eivät mahdu. Muuten oppilaspaikkoja tulee liian vähän.

Uusien lukiorakennusten koko ja sijoittelu kertoo myös ylläpitäjän ajatuksesta miten lukio nähdään osana kunnan koulutusjärjestelmää. Ylöjärvellä lukio ja ammatillinen koulutus muodostavat kiinteän toisen asteen koulutuskompleksia. Valkeakoskella on haluttu nähdä lukio osana suurempaa Campusta, johon kuuluvat sekä ammatillinen koulutus että ammattikorkeakoulu. Kangasalla lukio on viety Pikkolan koulun viereen. Pakostakin tulee mieleen eurooppalainen oppikoulujärjestelmä. Rakennusten profiili voi tulevaisuudessa johtaa erilaisiin koulutusratkaisuihin.

Kangasalan uuden lukion tilat mahdollistavat pedagogisen kehittämistyön. Voidaan pyrkiä etsimään uusia väyliä oppimiseen. Esimerkiksi opetusta eriyttämällä. Kuka on sanonut, että kaikki oppilaat tarvitsevat saman verran opetusta. Kuka on sanonut, että kaikkien oppilaiden on oltava yhtä paljon tunneilla. Kuka on sanonut, että vain opettajan opetuksessa oppiminen on mahdollista. Myös oppilas voi opettaa toisia oppilaita ja opettajia. Uudella lukiolla on mahdollista luoda uusi oppimista - ei opettamista - korostava ilmapiiri.

Valeopettaja

2010-10-03T07:02:00.000-07:00

Kangasalan lukio oli viime viikolla otsikoissa. Valeopettaja oli työskennellyt 19 vuotta lukiolla ja yläasteella eikä ollut jäänyt kiinni. Asiaan kanssa tekemisissä olleena tuon esiin muutamia näkökulmia:

1) Lehdissä on jo kerrottu että kyseinen opettaja hoiti tehtävänsä hyvin ja oli pidetty. Kun lukee lehtien tekstiä niin tuntuu siltä, että tämäkin seikka kääntyy ko. henkilöä vastaan. Ajatellaan ilmeisesti, että hyvä käytös ja mukavuus oli kaikki ovelaa huijausta. Oliko näin?

2) Aamulehti kirjoitti, että "koulu vaati todistuksia nähtäväksi" ja että "koulu ei nostanut oikeusprosessia". Koulua edustaa rehtori ja rehtori on tässä asiassa työnantajan edustaja. Näin suuri asia ei jäänyt minun ratkaistavakseni vaan kyllä näkemykset ja ohjeet tulivat korkeammalta taholta.

3) On myös annettu ymmärtää, että kyse oli vain papereiden näyttämisestä. Kyseinen henkilö näytti kyllä paperit (historian opintoja 30 opintoviikkoa). Hän vakuutti kirjallisesti olevansa lisensiaatti ja tuovansa loput paperit noin viikon kuluessa. Väitteille ei löytynyt mitään kirjallista dokumentaatiota (päinvastaista löytyi). Millainen ihminen menettelee näin. Tietää, että todistuksia ei löydy mutta vakuuttaa kirjallisesti toista. Onhan vain ajan kysymys milloin totuus tulee ilmi.

4) Väitettiin myös, että valeopettaja itse irtisanoutui. Tosiasiassa tarjosin hänelle tätä vaihtoehtoa.

5) Miksi tapahtuma julkistettiin. Eikö henkilön työpaikan menetystä ole pidettävä riittävänä rangaistuksena.
Tapahtumaketju oli ko. henkilön elämän suuri katastrofi ja romahdus. Toki ne väärät lausunnot mitä valeopettaja on omassa ympäristössään kertonut voisivat antaa aihetta myös toisenlaiseen arvioon. Asia vanhenee vasta ensi keväänä.

Puhe lakkiaisissa 5.6.2010 uusille ylioppilaille

2010-06-07T23:04:00.000-07:00

Arvoisat ylioppilaat, hyvät juhlavieraat ja koko lukion väki. Te ylioppilaat olette eräässä elämänne merkittävimmässä taitekohdassa. Koulu on jäämässä taakse ja katseet suuntautuvat tulevaisuuteen. Yksi vaihe on takana ja uusi on edessä. taitekohdassa. Teistä saattaa tuntua siltä että edellisestä vaiheesta ei ole vielä ehtinyt toipua, kun jo uutta pitäisi olla suunnittelemassa.

Tänä keväänä on lehdistössä keskusteltu kysymyksestä pääsykokeiden tarpeellisuudesta. Opetusministeri Hanna Virkkunen on esittänyt ajatuksen, että pääsykokeet voisi korvata kokonaan ylioppilaskirjoituksilla. Nykyisin yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykokeiden järjestely aiheuttaa mittavan työmäärän. Mittava työmäärä on myös ylioppilaskirjoitusten järjestämisessä. Eikö tätä päällekkäisyyttä olisi syytä karsia. Näin saataisiin jo silkkaa taloudellista etua.

Toinen etu voisi olla se että ensimmäistä kertaa pyrkivät saisivat paremmat sisäänpääsymahdollisuudet. Aikoinaan jo reaalikokeen uudistamista perusteltiin sillä että korkeakoulut voisivat käyttää hyväkseen eri aineiden reaalikokeen tuloksia oppilasvalinnoissaan.

Näiden näkökulmien valossa ajatus pääsykokeiden poistamisesta tuntuu houkuttelevalta. Vastakkaisia äänenpainoja on esitetty. Yhtenä argumenttina on ollut ajatus, että nuoret eivät ole vielä lukioaikana ehtineet selvittää, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Tästä näkökulmasta olisi väärin, että menestyminen kirjoituksissa määrää sitten koko loppuelämää. Monille opiskelumotivaatio ilmaantuu vasta kirjoituksien jälkeen. Sitten kun pitää oikeasti miettiä mitä elämältään haluaa.

Lehtikirjoituksissa monet ihmiset kertoivat kokemuksistaan. ”Jos ylioppilaskirjoitukset olisivat määränneet opiskelupaikan, en olisi päässyt mihinkään.”

Mielestäni vaikuttaa siltä, että tässä asiassa yhteiskunnan ja yksilön etu eivät kohtaa. Yhteiskunnan etu saattaa olla nuorten nopea siirtyminen koulusta eteenpäin opiskelemaan ja tuottavaan työhön. Mutta ainakin jotkut nuorista tarvitsevat myös koulujälkeistä aikaa kypsyäkseen ammatinvalintakysymyksessään. Monet oppivat kovan opiskelun vasta lukion jälkeen. On helpompi ponnistella opintojen eteen kun näkee konkreettisesti mihin tietoja tarvitaan. Silloin löytyy valmiuksia siirtyä mukavuusalueen ulkopuolelle – raakaan opiskeluun. Lukemiseen silloinkin kun se tuntuu vähiten huvittavan.

Harva on miettinyt miten lukio-opiskelu muuttuisi jos opiskelupaikat ratkeaisivat ylioppilastodistuksen perusteella. Opiskelijoiden stressi ja suorituspaineet kasvaisivat entisestään. Toiseksi uhkana on että lukiomaailma muuttuu maksullisten lisäkurssien sirkukseksi. Korkeakouluihin pääsevät ne opiskelijat, joilla on varaa maksaa ylimääräisiä kursseja. Lukion tarjoamat opinnot eivät enää yksin riittäisi, koska kilpailu kovenisi.

Miten sitten kävisi lukion yleissivistävän roolin. Jos korkeakoulupaikat ratkaistaan tiettyjen aineiden menestyksen perusteella, on selvää että kaikki opiskelevat vain niitä aineita joiden perusteella jatkopaikka ratkeaa. Mielenkiinto tai tiedon halu ei ohjaa ainevalintoja vaan opiskelua tehtäisiin jatko-opiskelupaikan varmistamiseksi.

Säästöjäkään tuskin syntyy. Mahdolliset säästöt menetettäisiin henkilökustannuksina. Uusi järjestelmä vaatii erilaisia tukijoukkoja sekä ohjaajia sekä lukiossa että korkeakouluissa.

Ratkaisuja mietittäessä on syytä katsoa tarkkaan mihin i suuntaan vaikutukset kohdistuvat. Jos yhdellä alueella saadaan aikaan rationalisointia voi lopputuloksena toisaalla tulla entistä hankalampi tilanne. Aika tulee näyttämään., millä tavalla pääsykokeiden kohtalo etenee vai eteneekö mitenkään.

Mielestäni avoin keskustelun käyminen on sinällään hyvä osoitus siitä, että tärkeisiin asioihin tulee hakea mahdollisimman monia eri näkökulmia. Kun asian eri puolet on selvitetty on aika tehdä arvovalintoja: mikä on tärkeää ja mikä on vähemmän tärkeää.

Te uudet ylioppilaat lähdette nyt kohti uutta tuntematonta tulevaisuutta. Tähän asti koulutie on ollut selkeä: ensin esikouluun, sitten ala-asteelle, yläasteelle ja lukioon. Nyt jokaisen teistä on löydettävä oma polku eteenpäin. Vaihtoehtoja olette jo peilanneet kouluaikana. Jollekin asiat ovat selkiintyneet jo lukiovaiheessa joillakin jotakin on vielä hakusessa. Jos kaikki ei ole vielä selvää, niin älä huolestu aikaa on..

Vaihtoehtojen pohdinnassa kannattaa kuunnella oma mielen sopukoita. Mitä haluaisin tehdä ja mikä minua kiinnostaa. Toiseksi mitään ei maksa vaikka kysyisi myös vanhemmilta että mitä kannattaisi tehdä. Vanhemmilla on asioihin ehkä hieman toisenlainen näkökulma kuin nuorella, mutta tulevaisuuden puntaroinnissa sparraussapu on pelkästään hyväksi.

Vanhemmilla on myös vastuu oman lapsen tulevaisuudesta, vaikka lapsi olisi täysi-ikäinen. Sillä elämänkokemuksella mikä meillä vanhempina on me voimme tukea ja ohjata lapsiamme niin, että he löytäisivät oma tiensä. Nuori voi joutua elämässään tilanteeseen, jolloin hän ei tiedä mitä nyt kannattaisi tai pitäisi tehdä. Jo pelkkänä makutuomarina tai korvana toimiminen voi olla nuorella erittäin tärkeää. Meidän ei sovi vanhempina missään tapauksessa pistää päätä pensaaseen sillä verukkeella että täysi-ikäinen huolehtikoon itsestään. Ei pidä sekoittaa käsitteitä itsenäisyys ja yksinäisyys. Nuoren itsenäisyys ei tarkoita sitä että vanhempien pitäisi lakata huolehtimasta heistä. Päinvastoin. Jari Sarasvuo on ilmaissut tämän asian voimakkaasti sanoessaan: vanhempien tehtävä on ohjata lapsensa elämässä sellaiselle tasolle josta hän voi turvallisesti ja omalla tasollaan rakentaa tietä eteenpäin. Linnutkin huolehtivat poikasistaan, kunnes siivet kantavat.

Elämä on sellainen seikkailu, että siitä selvitäksemme tarvitsemme kaikki mahdolliset apuvälineet joita voimme saada. Parhaiten meitä auttavat näkökulmat ja ajatukset, joissa tulevaisuuteen katsotaan optimistisesti. Humanistisen psykologian mukaan ihmisellä on rajattomat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen. Tällainen yltiöpositiivisuus saattaa tuntua naiivilta, mutta on jos ihminen uskoo itseensä on se varmasti ihmiselle itselleen huomattavasti mukavampaa kuin se, että näkee mahdollisuutensa tulevaisuudessa liian rajallisena.

Meille tarjotaan yhteiskunnassa laajasti ihmiskuvaa, jossa ihminen on tehokas, tuottava urheilullinen ja menestyvä. Ei tarvitse kauaa selata viikkolehtiä kun kuva nykyajan menestyvästä ihmisestä nousee esille. Menestyjiä ihaillaan.. ja menestystä tavoitellaan. Yhteiskunnan perusarvoksi on nousemassa hyvä menestyminen. Ihmissuhteet ei enää ole niin tärkeitä. Kun sinulla on menestystä voi moni asia siloittaa tietä eteenpäin.

Menestymisen tavoittelussa ei ole vikaa silloin kun myös muut ihmisyyden arvot ovat tasapainossa. Menestyminen ei saa tulla ainoaksi tavoiteltavaksi itsearvoksi. Tärkein itsearvo on itsensä toteuttaminen niin että olet sopusoinnussa omien arvojen ja ajatusten kanssa.

Auton navigaattorit saattavat joskus esittää useampia vaihtoehtoisia reittejä päämäärään. Niistä autoilijan on itse setvittävä, mitä haluaa käyttää. Monipuolinen ja avara näkemys on elämässä tärkeää, jotta navigointi tuntemattoman tulevaisuuden edessä sujuisi mahdollisimman hyvin. Ei kannata luoda itselleen mitään vain yhden vaihtoehdon mallia. Jos navigaattorit osaavat löytää vaihtoehtoja ei se voi olla vaikeaa ihmiselle. Elämä on täynnä vaihtoehtoja. Ole joustava. Harkitse ja valitse mikä parhaiten täyttää sinun toiveesi ja vastaa ajatusmaailmaasi.

Kiitän opettajia, oppilaita ja koko henkilökuntaa tästä poikkeuksellisen haasteellisesta lukuvuodesta ja toivotan teille hyvää kesää.

Teille ylioppilaat toivotan hyvää matkaa kun suuntaatte eteenpäin. Monipuolinen ja avara näkemys on elämässä tärkeää, jotta navigointi tuntemattoman tulevaisuuden edessä sujuisi mahdollisemman hyvin.

Uusi lukio - kenelle ja millaiselle oppimisnäkemykselle

2010-03-30T07:28:00.000-07:00

Olen harmistunut. Niin kauniisti kuin uuden lukion suunnitteluprosessi lähtikin liikkeelle, nyt ollaan törmäämässä "taloudellisiin realiteetteihin". Toisin sanoen jossain vaiheessa määritellyt taloudelliset tavoitteet sanelevat nyt selkeät reunaehdot ideoinnille. On kaksi vaihtoehtoa. Joko lukionväki pyytää liian paljon tai taloudelliset resurssit on määritelty liian alas.

Odottaako lukion väki liikaa..?
Pirkanmaalla rakennetaan ja on rakennettu muuallekin lukioita: Valkeakoskella on vastavalmistunut koulu ja Ylöjärvelle suunnitellaan uutta. Molemmat lukiot on suunniteltu suurinpiirtein samalle oppilasmäärälle kuin Kangasalan lukio. Eroja kuitenkin löytyy: neliöitä on molemmissa kouluissa huomattavasti enemmän samoin luokkatiloja. Molemmat rakennukset ovat edelleen useita miljoonia kalliimpia kuin Kangasalan lukio. Näin ollen vastaus em. kysymykseen on: lukion väki ei odota liikaa.Olemme tinkineet jo luokkatilojen määrästä.

Jos hinta on muualla huomattavasti korkeampi, on ilmeisesti Kangasalla tehty hyviä taloudellisia ratkaisuja. Nyt on ymmärrettävä, että kun kokonaishinta on jo huomattavasti halvempi kuin muualla, meillä pitäisi olla varaa panostaa myös perussubstanssiin eli rakennuksen toimivuuteen. Kolme asiaa voidaan vielä tehdä toisin:

1) Ilmastointihuone 3 kerroksesta olisi siirrettävä katolle. Se vie 80 neliötä tilaa. Toinen ilmastointihuone on jo rakennuksen katolla ja toinenkin sinne mahtuisi. Vapautuva tila olisi tarpeen opiskelijoiden itsenäiseen opiskeluun. Tulevaisuudessa tällaisen tilan tarve kasvaa entisestään. Luokkatilojakaan ei ole liikaa, joten tässä olisi nyt mahdollisuus tulla tukemaan lukiomme pedagogista kehittämistä.

2) Lukiorakennuksessa on koko ajan korostettu monikäyttöisyyttä. Auditorion muu kuin koulukäyttö ei optimaalisesti onnistu näillä aulaneliöillä. Muutama metri lisää niin rakennuksen käyttömahdollisuudet paranevat huomattavasti.

3) Hyvin varusteltu aulakahvila tarvitaan. Ruokailumahdollisuudet ovat toisessa koulussa. Oppilasvoimin kahvilaa ei kyetä ylläpitämään. Siihen tarvitaan ulkopuolinen, joka vuokraa kahviotilat. Vuokratulot tulisivat kunnalle. Yrittäjä/järjestö saisi myyntituloja itselleen.

Nämä ovat pieniä asioita. Eikä maksa paljon. Jos on tarkoitus tehdä vain rakennus ja jättää vähälle huomiolle pedagoginen kehittämistyö, niin se on sitten ylläpitäjän valinta. Blogin kirjoittaja ja rehtori ei voi muuta kuin ilmaista huolensa ja toivoa, että tiukan rahan politiikka ei kuitenkaan asettaisi oppimisen kehittämiselle liian kapeita rajoja.

Ennen vanhaan elettiin luokallisessa lukiossa. Nykyisistä päättäjistä suurin osa on käynyt sellaisen koulujärjestelmän. Heidän on ehkä vaikea ymmärtää uusia tuulia, joita opetushallitus on opetussuunnitelman perusteissa korostanut. "Uusia oppimisympäristöjä rakennettaessa on huolehdittava, että sinne tulee riittävästi tiloja opiskelijoiden itsenäisen ja omaehtoisen oppimisen tarpeisiin." Nyt on Kangasalla mahdollisuus ja tilaisuus tähän. Silti kustannuksissa jäävät huomattavasti alle Ylöjärven ja Valkeakosken lukioiden. Olisi uskallettava tarkistaa kerran tehtyjä rakentamisraameja.

Tuleekin mieleen TV:stä tuttu mainoslause: "Kumpi on tärkeämpää liha vai kamara?"

Auditorio vai kaksi auditoriota

2010-03-11T22:43:00.000-08:00

Luin tämän päivän Kangasalan Sanomista, että kunnan keskukseen on suunnitteilla auditorio. Samaan aikaan uuteen lukioon suunnitellaan myös isoa auditoriota. Uuden lukion rakennushankkeessa on koko ajan korostettu sitä, että rakentaminen tapahtuu huonossa taloudellisessa tilanteessa. Tästäkin syytä lukiostamme tulee monikäyttöinen ja kompakti. Se tarkoittaa kaikki neliöt ovat tehokäytössä. Lukion auditorio tulee palvelemaan sekä lukiota että Pikkolan koulua. Kooltaan se on tällä hetkellä 450 paikkainen, mutta eilisessä kokouksessa paikkamäärä pudotettiin 400. Eikö tässä olisi auditoriota myös kunnan isien ja äitien käyttöön, edustuskäyttöön ja vaikka mihin.

Luin lehdestä ponsiesityksestä, josta äänestettiin. Äänestettiin siitä, pitäisikö selvittää lukion auditorion käyttömahdollisuus ennen uuden auditorion rakentamista. Kunnan rahat ovat tiukoilla.. eikö olisi viisasta selvittää. Asia on päivän selvä. Lisäksi selvittämisellä on kiire. Uuteen lukioon tuleva auditorio on kooltaan suuri, mutta arkkitehdin mukaan vaadittaisiin lisäneliöitä, jotta se pysytyisi palvelemaan 400 ihmistä. Auditoriosta purkautumiseen tarvitaan riittävät aulatilat. Tällä hetkellä ne eivät ole tuohon tarkoitukseen riittävät.

Uuteen lukioon on suunniteltu myös oppilaskunnan ylläpitämää kahvilaa. Jos auditorion tilojen on tarkoitus palvella suurempaa käyttäjäkuntaa (järkevää ja taloudellista), niin myös kahvilan tiloihin pitäisi panostaa lisää.

Tarvitaan myös hieman lisää naulakkotilaa.

Kaikki em. lisäykset ovat kuitenkin pieni hinta siitä, ettei tarvitse lähteä uuteen miljoona investointiin näinä taloudellisesti hankalina aikoina. Mutta nyt on asialla kiire. Lukion suunnittelu etenee ja tällaiset avaukset pitäsi huomioida nyt. Laitankin tämän blogini kunnanjohtajalle tiedoksi .

Pettymysten pettymys ja siitä selviäminen

2010-03-04T23:00:00.000-08:00

Talviolympialaiset ovat ohitse. Suomalaisittaiin tulos ei ollut ainakaan liian hyvä. Kisapäivien aikana katsoja saattoi jo erilaisiin epäonnistumisten selityksiin. Kaiken huppu oli kuitenkin jääkiekko-ottelu USA:ta vastaan.
Me menetimme kasvomme monen amerikkalaisten silmissä. Moni jenkki saattoi mielessään kysyä: Onko peli taso Euroopassa todella noin onneton. Suomalaisten sydämiä kouristi - kansallinen häpeä. Voiko tästä toipua ja miten monta vuotta se vie.

Niin vaan kävi että pettymykset saatiin voitetuksi jo parin päivän päästä. Siihen ei auttanut parempi ruoka vaan uusi kokemus - voittoisa kokemus pronssiottelusta. Suomi oli palautettu suurten jääkiekkomaiden joukkoon ja me suomalaiset voimme jälleen matkustella maailmalla ei anteeksi pyydellen vaan itsetuntoa uhkuen.

Pettymykset kuuluvat tähän inhimilliseen osaamme. Ne johtuvat yksinkertaisesti liian suurista odotuksista ja toiveista. Me odotamme itseltämme ja toisiltamme liian paljon. Joka ei odota mitään ei pety. Mutta mitalin toinen puoli on se, että silloin ei välttämättä mitään saavutakkaan.

Pettymysten mahdollisuus on syytä vain hyväksyä ja siitä huolimatta rohkeasti vaan ei sinisilmäisesti suunnata kohti uusia haasteita. Opiksi on kuitenkin osattava ottaa. Samaan puuhun ei pidä päätään iskeä kahta kertaa.

Mitä opittavaa meillä suomalaisilla oli talviolympilaisista? Onkohan suomalaisen voitto ainoa syy katsella kisoja. Tarvitseeko meidän lähteä tapahtumaan maksimitavoitteilla.

Superviikko takana - mikä oli saldo?

2010-02-19T09:37:00.000-08:00

Yhdeksän kuuntelukoetta: englanti, ruotsi A ja B, saksa, ranska, englanti B, venäjä, espanja ja italia. Lukiomme runsas kielivalikoima näkyy lyhyen kielen kuuntelupäivänä. Aikataulutus on on pidettävä sekä mielessä että paperilla. Mukava kuitenkin havaita, että useat opiskelijat ovat kiinnostuneet laajentamaan omaa kielivalikoimaansa ja myös halukkaita näyttämään osaamisensa yo-kokeessa.

Abeille oli keskiviikkona järjestetty juhlaluonas. Syötiin tavallista paremmin ja tavallista juhlavammin: Alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka pöytiin tarjoiluna. Höysteenä pieniä puheita ja onnen toivotuksia abeille tulevan kevään koitoksiin.

Penkkari päivä oli sitä samaa tuttua juttua, jota opettajat ovat seuranneet aiempina vuosina väsymykseen saakka. Tämäkään päivä ei tuonut poikkeusta. Positiivista oli, että abien aikataulutus toimi. Tulipa kuitenkin mieleen, että onko mitenkään mahdollista toteuttaa penkkareita jollakin muulla sabloonalla. Voisiko ajatella, että penkkaritapahtumasta tehtäisiin projekti. Projektille valittaisiin vetäjä (joku opiskelija). Hän saisi koota ympärilleen sopivan tiimin, jonka tehtävänä olisi suunnitella ja toteuttaa sellainen penkkaritapahtuma, josta kaikille jää mukava mieli ja joka luovalla tavalla uudistaa perinnettä.

Torstai ilta ja vanhojen tanssit Pitkäjärven koululla. Tätä formaattia on kehitelty muutaman vuoden ajan ja nyt käytänteet ovat jo rutiinia. Aina uudelleen on hienoa nähdä nuoret parhaissa vetimissään. He näyttivät niin aikuisilta, niin aikuisilta. Tanssiesitystä seurasi 400-500 ihmistä. Vanhemmat olivat ylpeitä ja innoissaan lastensa osaamisesta. Illasta tuli useammalle unohtumaton.

Perjantaina vanhat tanssivat vielä omalla koululla ja siirtyivät ruokailun jälkeen esiintymään muille Kangasalan kouluille. Sitten juhlakahvit lukiolla ja taas eikun tanssimaan tällä kertaa vanhainkodeilla. Hienoa! Iltapäivällä vanhat söivät yhteistä lounasta ja juhlistivat uutta asemaansa lukiomme vanhimpana ikäluokkana.

Kaiken ohella uuden lukion suunnittelun juna kulki eteenpäin. Tiistaina arkkitehti oli tehnyt ensimmäisen luonnoksen. Kompakti paketti.. uudesta lukiosta tulee tiloiltaan tehokas. Luokkia on kaksi vähemmän kuin nyt. Tilojen mukautuminen käyttöasteen mukaan mahdollistaa kuitenkin sen, että luokat saadaan isommiksi silloin kun siihen on tarvetta. Pientä epäilystä herättää mahdollinen ahtaus. Onko riittävästi tilan tuntua vai ei.

Synergiaetu Pikkolan koulun kanssa tulee tarkoittamaan mm. yhteisiä tiloja: auditorio, ruokasali, kuvataiteen luokat.. Se on aivan uusi tilanne meille, jotka olemme kasvaneet lukiossamme harjun kyljessä metsän ja järven välissä. Minusta tuntuu, että emme vielä oikein ole sisäistäneet, minne me olemme menossa.

Perjantai iltana olympialaiset on tilanteeseeni sopivaa turruttavaa viihdettä viikon päätteeksi. Mäkihypyn karsintaa ei kyllä muuten tulisi katseltua..

Hyvät tavat takaisin - Aamunavaus 11.2.

2010-02-12T06:41:00.001-08:00

Olen usein miettinyt, miksi käy niin että meidän lukiossa tervehtiminen on joskus ylivoimaista. Aamulla koulussa hyvin harva opiskelija vastaa tervehdykseen. He yksinkertaisesti kääntävät katseensa pois ja ovat kuin eivät näkisi ketään. Aktiivisesti ei haluta olla tilanteessa, jossa joutuu tervehtimään. Sehän on kamalaa jos joutuu sanomaa hyvää huomenta jollekin.

Kansliaan tultaessa suuri osa opiskelijoista ei saa suutansa auki. Seisotaan hiljaa ovenraossa ja odotetaan milloin on sopiva hetki astua sisään. Toinen vaihtoehto tähän olisi se, että sanotaan huomenta/ päivää / hei tai jokin muu tervehdys. Tällä tavalla otetaan kontakti henkilöön joka halutaan tavata. Suomessa on vielä vallalla sellainen yleinen tapa että ihmisiä tervehditään luontevasti. Ja vasta sitten toimitetaan oma asia.

On hyvä opettaa itsensä toimimaan yleisten käyttäytymissääntöjen mukaan, olitpa niistä tavoista mitä mieltä tahansa. Jos et osaa näitä tapoja soveltaa luontevasti työelämässä, on siitä huonoja seurauksia. Jo esim. kesätyöpaikkoja on turha hakea, jos ei tunne tervehtimiseen liittyvää koodistoa.

Ylioppilaskirjoituksien merkityksestä on Hesarissa käyty tammi – helmikuussa yleisönosastossa kirjoittelua. Mielipiteitä on väännetty siitä onko kirjoitukset tarpeellisia enää nykyään. On esitetty, että ylioppilaskirjoitukset syntyivät aikoinaan Helsingin yliopiston pääsykokeeksi. Nykyisin kirjoituksilla ei ole enää samaa merkitystä. Lisäksi on todettu, että ylioppilastutkintolautakunta ja sen byrokratia hallitsee nykyisin myös tapaa, jolla lukiot opetustaan toteuttavat.

Väitteissä voi olla perää, mutta jos meillä ei olisi kirjoituksia, ei lukion päättötodistuksen perusteella voida vertailla opiskelijoiden osaamista. Ylioppilaskirjoitukset ovat kaikille lukiolaisille samanlaiset. Toiseksi ylioppilaskirjoitukset takaavat tietyn opetuksen tason. Eri puolilla Suomea lukioissa vaatimustaso on sama. Jos kirjoituksia ei olisi, syntyisi uhka että jossain lukion oppimäärästä selviäisi vähemmällä työllä kuin toisaalla. Tämä johtuisi yksinkertaisesti vertailutiedon puutteesta. Kun ei ole mitään yleistä koko maan arviointiskaalaa, niin sitten sellainen tehdään itse. Ja kukin tietysti tekee omansa.

Toistaiseksi meillä on kirjoitukset ja ne ovat antamassa ryhtiä ja tavoitteellisuutta lukiokoulutukseen. Sitä tavoitteellisuutta mikä kuuluu käyttäytymisnormistoon, hyviin tapoihin, yleiseen reippauteen ja aktiivisuuteen ei valitettavasti mitata ylioppilaskirjoituksilla. Harvoin näitä asioita otetaan edes puheeksi. Mutta jokaisessa työpaikkahaastattelussa ne ovat niitä X-faktoreita, jotka ratkaisevat kuka kahdestakymmenestä hakijasta tehtävään valitaan.

Opetustilojen tehokkuus ja niukkuus

2010-02-09T03:52:00.000-08:00

Kolikossa on kaksi puolta. Useimmiten eri asioilla on myös useita eri näkökulmia. Tehokkuus ja niukkuus ovat uuden lukion suunnittelussa valitettavia/ toivottavia lähtökohtia.

Mitoituksessa ei ilmeisesti voida toteuttaa kaikkia toiveita. Rannalle voi jäädä hyvinkin perusteltuja näkökulmia. Tilaa ei koskaan ole liikaa, mutta jossain kohden yksinkertaisesti raja tulee vastaa. Mikä on sitten riittävä ja mikä on välttämätöntä. Näitä asioita on kohta ratkottava.

Tehokkuus on toinen lähtökohta. Jos tilaresurssit ovat rajalliset, on tilanne hyödynnettävä niin, että muunneltavuus on maksimoitu. Lukion luokkatiloja tarvitaan jaksoissa 1-3 enemmän kuin jaksoissa 4-5. Suunnittelussa on huomioitava tämä seikka siten, että väljemmillä jaksoilla lisääntynyt tila voidaan ottaa myös käyttöön. Nykyisessä lukiossa tätä mahdollisuutta ei ole, vaan luokat ovat tyhjinä silloin kun opetusta ei luokassa ole. Tilojen muunneltavuus antaa mahdollisuuden ottaa tilat tehokkaaseen käyttöön myös väljemmillä jaksoilla.

Miten tämä toteutuu. Jos kaksi luokkaa on toistensa peilikuvia, voidaan väliseinä poistaa silloin kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi tilojen tulisi jo lähtökohtaisesti olla erilaisia. Pienille ryhmille on käytettävä pientä tilaa ja suurille ryhmille suurempaa tilaa. Ryhmän koko määrää sen, missä luokkatilassa opetus tapahtuu.

Aineet ovat erilaisia. Samantyyppiset aineet olisi sijoitettava lähekkäin. Esimerkiksi kielet ja äidinkieli samaan blokkiin sekä matematiikka ja reaaliaineet samaan. Jokaisen aineblokin eteen on varataava tilaa kirjoille ja muille tarvikkeille. Tälläinen lisätila voisi olla usean luokan yhteinen. Tilaa on käytettävissä myös opetuksen eriyttämiseen. Sinne sijoitetaan opiskelijoille työskentelypaikkoja.

Tehokkuuskaan ei korvaa liiallista niukkuutta. Raja se on niukkuudellakin. Niukkuuden ajatus pitäisikin korvata riittävyydellä. Tehdään riittävät tilat, jolloin tehokkuuden ja riittävyyden optimoinnista löytynee toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Näin pahaa unta

2010-02-05T04:26:00.000-08:00

Eilen Isvetin (luonnontieteellisten välineitä kauppaava yritys) edustaja kävi lukiolla.

Yöllä näin pahaa unta. Uusi lukio olikin pieni. Kaikki toimi muuten hyvin, mutta kaikki oli pientä. Niin pientä etteivät opiskelijat halunneetkaan tulla sinne. Taloon ei yksinkertaisesti mahtunut. Jokapaikassa oli jonoa ja odottamista. Tuntui kuin koulun piirustukset olisivat joutuneet jossain vaiheessa joutuneet kopiokoneeseen, jossa oli pienennystoiminto päällä.. Olin todella pettynyt ja vihainen. Yritin unessa ratkaista ongelmaa.. Ajattelin erilaisia vaihtoehtoja, en vain keksinyt mitään .. pääni alkoi jo tuntua kipeältä ja harmittelin. Kukaan ei varmaan halua edes ostaan liian pientä koulua.. Ja sitten heräsin - kello oli vasta 05.10.. Yritin nukahtaa uudelleen..

Aamulla mietin syytä moiseen uneen. Canonin kopiokoneen käyttökoulutus oli ollut edellisenä päivänä. Isvetin edustaja oli esitellyt hyvin toimivia luonnontieteiden laboratoriotiloja ja varastoja. Suunnittelimme luonnontieteiden opettajien kanssa luokkien kokoja. Totesimme, että tilaa tarvitaan hieman enemmän kuin nykyisessä fysiikan luokassa. Uteliaana katsoimme millaisia luokkakokoja tilaohjelmaan oli merkitty. Tavallisimmat luokat olivat noin 50 neliötä. Mittasimme fysiikan luokan: se oli jopa 60 neliötä. Eli tuleekohan tila riittämään.

Unissa usein paljastuu asioita, joita me tiedostamatta pohdimme. Nyt sitten on pohdittava samaa asiaa valveilla ollessa, ettei uni muutu todeksi eräänä päivänä.

Ammatillisuus haasteena

2010-02-03T00:21:00.000-08:00

Opettajankokous oli eilen 2.2.. Tulevaa lukuvuotta suunniteltiin..

Mieleeni virittyi ajatuksia opettajan ammatillisuudesta. Mitä se oikein tarkoittaa ja merkitsee käytännössä. Sananmukaisesti on kai kysymys oman ammattialaan kuuluvien tapojen ja käytänteiden sisäistämisestä. Työpaikalla on puhuttava ja toimittava eri tavalla kuin kotona tai vapaa-aikana. Opettaja ei voi purkaa omia asioitaan oppilailleen samalla tavalla kuin parhaalle ystävälleen. Lisäksi opettaja on oppilaille myös kasvattaja, joten hänen oman toimintansa on myös malli siitä, mitä on hyvä ja asiallinen käyttäytyminen. Oppilaat odottavat lisäksi motivoivaa ja innostavaa opetusta. Siinäpä haastetta!

Ammatillisuuden toinen puoli tulee esille kohdatessa kollegoja. Tunteiden vapaa purkaminen tai äänen tarpeeton korottaminen tai epäasiallinen käytös ei kuuluu opettajan ammattikuvaan. Ammatillisuus voi joutua tiukalle, silloin kun yhdessä sovitaan miten niukkoja resursseja jaetaan. Tässäkään tilanteessa ei voi antaa lupaa ammatillisuuden unohtamiseen, koska muutoin me ajaudumme viidakon lakeihin käyttäytymisen saralla.

Kolmas ammatillisuuden haaste koskee asiantuntijuutta. Opettajat toimivat oman aineensa asiantuntijana. Esim. uuden lukion suunnittelussa kuullaan opettajia ja pyydetään eri aineiden opettajien arvioita tila ratkaisuissa. Tämä edellyttää ammatillista silmää ja asennetta. Uskon, että tässä kohdassa haaste opettajille ei ole ylivoimainen. Haaste on enemmänkin arvioiden vastaanottajilla. Saattaa nimittäin unohtua, että näissä kannanotoissa on kyse oman alan ammattilaisten arvioista. Kysymys ei ole mistä tahansa veronmaksajien joukosta, jotka vaativat parempia palveluja tai etuisuuksia. Tarkoituksena on tehdä mahdollisemman toimiva ratkaisu. Asiantuntijat harvoin nousevat barrikadeille puolustamaan asiaansa. He perustelevat omat näkemyksensä rationaalisesti. Päättäjän sitten ratkaisevat. Mutta tällöin myös päätösten pitäisi pohjautua rationaaliseen päätelmiin.

Koulussa työskentelevien ihmisten ammatillisuus vaatii moniammatillisia taitoja.

Puhuttua ja kirjattua

2010-01-29T05:25:00.000-08:00

Arkkitehti Pekka Koli oli lukiolla keskiviikkona kuulemassa opettajia ja oppilaita. Ideat ja ajatukset ryöpsähtivät melkoisella voimalla. Usko suunnittelijan kaikkivoipaisuuteen oli suuri. Ajoittain tuntui siltä, että arkkitehdista tuli toiveiden tynnyri. Häneen kaadettiin kaikki mitä mielessä oli. Ja toisaalta niinhän oli tarkoituskin. Keskustelutilaisuus oli juuri kuulemista ja ajatusten vaihtoa varten järjestetty.

Mitä Pekka Koli sitten omaan muistioonsa kirjoitti. Ainakin seuraavien asioiden uskon/tiedän sieltä löytyvän:
Liikuntasalin pienuus puhutti opettajia. Kaikkia uuden lukion tilatarpeita ei ole kirjattu tilaohjelmaan: 1) Oppilaat haluavat kahvilan, aulatila. 2) Varastotilaakin tarvitaan erilaisille asioille, esim. penkkaritavarat yms. 3)Punttisali. (ehkä väestönsuojaan) 4)Bändikämppä, myös opiston käyttöön(ehkä väestönsuojaan) 5)
Liikuntasalin tuolivarasto, tuolit juhliin, pulpetit ja tuolit ylioppilaskirjoituksiin ja muihin tilaisuuksiin. 6) Näyttämövarasto.7)Etäopetustila 8) Erillinen odotustila oppilashuoltoon. Ainakin nämä pitää huomioida.

Mutta sitten toivon, että kuulluksi tuli myös ajatus pedagogisesta kehittämisestä. Luokkahuoneratkaisujen suunnittelu on tässä avainasemassa. Tehdäänkö perinteinen luostarikoulumallinen luokkahuone vai uudenlainen opetustila, joka mahdollistaa joustavan tilaratkaisun. Se syntyy mikäli käytäväneliöt muunnetaan itsenäisen työskentelyn tiloiksi. Niihin sijoitetaan työpisteitä opiskelijoille, ainekohtainen kirjastoja ja materiaalipankkeja. Kolmen - neljä luokkatilaa ja em. yhteistila muodostavat yhden aineryhmän osaston. Hyötynä ovat: esim.1)Opetuksen eriyttäminen on helpompaa. 2)Tilapäisesti saadaan suurempi opetustila käyttöön. 3)Opetusmenetelmien monipuolistaminen mahdollistuu tilojen muunneltavuuden ansiosta. 4) Opettajien opetuksellinen yhteistoiminta mahdollistuu. 5) Tilojen tehokas käyttö - erillistä kirjastoa ei välttämättä tarvita.

Oppimisympäristön muuntuvuuden ja avoimuuden lisääminen on uudessa lukiossa se pedagoginen pihvi, jonka perusteella uusi lukiomme erottuu tai ei erotu muista.

Kaikki ideat peliin - nyt!

2010-01-28T06:03:00.000-08:00

Aika on ideoida ja aika tarkastella ajatuksia kriittisesti. Aika on luonnostella kokonaisuus ja aika tehdä suunnitelmiin muutoksia.

Nyt on aika ideoida. Ideoita ei saa tyrmätä, niitä tulee tuottaa yllin kyllin. Käyttökelpoisuus näyttää sitten mitkä ajatukset jäävät henkiin. Jos nyt ei ideoida - myöhemmin sitä ei enää tarvitsekaan tehdä. Silloin tehdään ehdotuksia ja muutoksia luonnostelmaan.

Jälkiviisaus on nyt syytä julistaa pannaan. Jos emme nyt pysty tuomaan esille yhtään pedagogisesti perusteltua kehittämisajatusta, niin puolen vuoden päästä niitä ei enää tarvita. Silloin ei pidä enää sanoa: "olisihan voitu toikin miettiä hieman toisin.." Nyt on se hetki. Se " olis voinu "- aika, jolloin kaikki on vielä mahdollista.

Päivän laskiessa sininen hetki kestää vain hetken.

Kiire statuksena

2010-01-27T10:15:00.000-08:00

Mistä johtuu ainainen kiire. Se asuu meidän mielessämme. Kun on kiire niin asia on tärkeä ja ihminen voi kokea olevansa tehokas.

Uuden lukion ensimmäinen suunnittelupalaveri on pidetty. Kiire oli asia mikä jäi päällimmäisenä mieleen: suunnittelussa on tullut kiire. Jotenkin tunsin tiedostamatonta mielihyvää asiasta. Ehkä taustalla oli edellä oleva päättely. Kun suunnittelulla on kiire, niin se tarkoittaa että tehtävä on erityisen tärkeä ja siihen tartutaan tehokkaasti.

Lupasin, että me lukiolla teemme parhaamme, jotta asiat saataisiin etenemään ripeästi. Aikataulu syntyy valtionapuvaatimusten perusteella. Kaivurin kauhan on iskettävä maahan ennen vuoden vaihdetta. Tiukat määräajat tuovat projektiin ryhtiä ja pakottavat toimijat - arkkitehdit, suunnittelijat ja kaikki osalliset -paneutumaan asiaan heti alussa 110 % teholla.

Suunnittelun kiireen uhkana tietty on, että kaikkia asioita ei huomata. Toiseksi voi käydä niin, että suunnitteluprosessissa ei ehditä tuottaa kaikkia luovia ratkaisuja.

Pullonkauloja

2010-01-22T10:38:00.000-08:00

Tänään sovittiin arkkitehti Pekka Kolin kanssa, että hän tulee ensi keskiviikkona lukiolle kuuntelmaan henkilökunnan ja oppilaiden näkemyksiä uudesta lukiosta. Tuolloin on hyvä esittää sekä ideoita että kertoa jo nyt havaituista pullonkauloista, jotta niille voitaisiin tehdä vielä jotain.

Luokkatilojen koko ja lukion mitoitus saattavat tuottaa yllätyksen. Saattaakin käydä niin, että pienten luokkatilojen vuoksi nykyaikaiset ryhmittelymallit (ks. esim. http://akiheino.blogspot.com/2009/05/erilaiset-oppimisymparistot.html) eivät käytännössä olisikaan mahdollisia. Jos näin käy, niin ei paljon auta kertoa lukion vihkiäistilaisuudessa, että tarkoituksena oli ... Voidaan vain puhua ns. suunnittelun kukkasista.

Toinen pullonkaula voi tulla vastaan ruokailusta. Synergiaetuja ajatellen on suunniteltu, että sekä Pikkolan koulu että lukio selviävät yhdellä kouluravintolalla. Lukiolaiset kävisivät Pikkolassa syömässä. Jos näin menetellään on Pikkolan suurryhmätila lähestulkoon kokonaan muutettava ruokailutilaksi. Vastaavasti Pikkolan koulun suurryhmä tarpeet tulisi toteuttaa lukion auditorion avulla.Tarvitaan siis riittävän suuri auditorio. Seurauksena on, että molempien koulujen oppilaat sekä osa opettajista kulkevat päivittäin kahden koulun väliä. Voi vain kuvitella mikä trafiikki siitä syntyy. Tämän kävelyliikenteen hyvä hallinta edellyttäisi käytävää, jossa voi kulkea sisävaatteissa.

Pysäköintipaikkojen riittämättömyys on jo nyt tiedossa. Suunnitelmissa ei ole otettu huomioon, että lukiossa liikkuu autolla 25 opettajan lisäksi myös muita. Vanhempainillat, ylioppilasjuhlat, iltakäyttö sekä erilaiset tapahtumat (esim auditoriossa) edellyttäisivät enemmän varausta pysäköintiin. Lisäksi pysäköintiongelma siirtyy muualle. Jos opiskelijoille ei ole pysäköintipaikkoja lukion läheisyydessä he jättävät autonsa muualle: keskustan alueelle, kauppojen pysäköintipaikoille ja teiden varsille. Ongelma ei poistu sillä, että se lakaistaan maton alle.

Etusivun juttu

2010-01-21T11:37:00.000-08:00

Luostarimalli ei ole toimiva luovassa lukiossa. Näin kirjoitti Kangasalan Sanomat kirjoitti tänään etusivulla maanantaisesta Pitkäjärven oppimisympäristötapahtumasta. Hyvä juttu. Ja hyvä juttu, että se oli etusivulla. Nyt jokainen lehteä lukeva ymmärtää, että on syytä tehdä lukiosta paikka, joka edustaa viimeisintä pedagogista näkemystä oppimisympäristöstä. Olisi ollut hyvä jos lehden jutussa olisi vielä mainittu, että nykyinen luokkahuonejakoinen pohjaratkaisu edustaa nimenomaan luostarimallia. Toisin sanoen Kangasalan nykyinen lukio ei paljon luostarikoulusta poikkea.

Jotain uutta siis kaivataan. Ideoita on nyt hyvä heittää pöytään. Tänä aamuna opettajainhuoneessa keskusteltiin opettajien työtiloista. Valkeakosken lukiossa tilat on ripoteltu ainejakoisesti ympäri koulua. Tämän sijoittelun haittapuoli on se, opettajat eivät aina päivittäin kohtaa toisiaan. Niinpä työtilat olisikin parempi keskittää opettajanhuoneen yhteyteen tai ainakin lähistölle.

Suunnittelun suunnittelu lähestyy

2010-01-20T11:35:00.000-08:00

Tiistaina 25.1.2010 kello 15.00 alkaa lukion suunnittelussa uusi vaihe: arkkitehdit tulevat mukaan suunnitteluun. Ensin tehtäneen jonkinlainen aikataulutus ja toimintasunnitelma. Toivon, että käyttäjät - opettajat ja opiskelijat - pääsevät mahdollisemman varhaisessa vaiheessa esittämään omia ajatuksiaan. Näin siitäkin huolimatta, että ymmärrettävästi kaikkea ei voi toteuttaa. Keskustelussa ja ideoinnissa voi kuitenkin syntyä aina jotain uutta. Lisäksi on tärkeää, että kaikki kokevat olevansa mukana prosessissa.

Erilaisia perinteisestä luokkahuonemallista poikkeavia ajatuksia on keskusteluissa tullut esille. On puhuttu ns. työskentelypajasta, joka olisi usealle luokalle yhteinen. Siellä olisi sekä itsenäisiä tietokoneilla varustettuja työskentelypaikkoja että ryhmätyöskentelypisteitä, joissa opiskelijat voisivat ryhmässä keskustella annetuista tehtävistä. Näin luokassa voitaisiin keskittyä opettajan esittävään opetukseen.

Eri aineryhmien tarpeet ovat erilaiset. Kemia tarvitsee laboratorion. Kielet tarvitsevat studion ja liikunta salin. Koko koulun tiloilla pitäisi olla kuitenkin opiskelijoiden työskentelyä korostava leima. Lukioon tullaan opiskelemaan eikä katselemaan opettajien esityksiä. Lisäksi tarvitaan myös sekä opiskelijoille että opettajille omia vapaa-ajan tiloja.

Säästäväisyyteen vedoten voidaan tehdä tyhmiä ratkaisuja. On jo puhuttu liikuntasalin tarpeellisuudesta. Sitä tilaa tarvitaan lukiossa liikunnan lisäksi toki moneen muuhunkin. Koulun juhlat, ylioppilaskirjoitukset sekä mahdollisesti koeviikon järjestelyt vaativat oman paikkansa. Autopaikkoja on suunnitelmissa näillä näkymin aivan liian vähän. Lukion juhliin ja vanhempainiltoihin on sitten syytä kulkea kävellen. On hyvä muistaa, että nyt tehtävillä ratkaisuilla on seuraukset tulevaisuudessa.

Kansainvälisyys

2010-01-19T08:34:00.000-08:00

Tänään saatoin meidän Jussin lentoasemalle. Hän lähti Etelä- Afrikkaan 7 kuukaudeksi opiskelijavaihtoon. Nelson Mandelan yliopisto on järjestänyt Port Elisabethissa majoituksen ja opiskelun. Mikä muu kuin jalkapallon MM saa nuoren miehen lähtemään niin kauas kotoaan. Yksi syy varmaan on seikkailunhalu. Matkaa voi seurata blogipäiväkirjasta: http://pojatafrikassa.blogspot.com/

Lentoasemalla näin Kangasalan Kisan junnuja, jotka olivat huoltajineen lähdössä New Yorkiin paikallisen jääkiekkojoukkueen vieraaksi pelaamaan turnausta. Nämä ovat ensimmäisiä suuria kokemuksia kansainväliseen yhteistoimintaan. Ensi kosketukset vieraaseen maahan ja kulttuuriin ovat myöhempien ratkaisujen kannalta tärkeitä. Jatkossa kynnys lähteä ja jopa oleskella ulkomailla on helpompaa.

Nykyajan koulun pitää myös antaa nuorille tuulahdus kansainvälisyyttä. Kangasalan lukio on mukana noin 25 muun koulun kanssa kansainvälisessä oppilasvaihtopankissa. Pankki mahdollistaa lyhyitä 1 -6 viikon opiskeluvaihtoja joko yksin, kaksin tai ryhmässä. Osoite on http://www.esnetwork.eu/.

Tulevassa lukiossa kansainvälisyyden pitää olla myös keskiössä. Yhteistoimintaa varten tarvitaan tiloja, joissa skypeyhteydet voidaan näyttää riittävän suurelta näytöltä. Nuorten ulottuville luodaan mahdollisuus saada kosketus muualla maailmassa oleviin nuoriin. Tämän typpisillä kokemuksilla on monentasoisia seurausvaikutuksia. Ne lisäävät ymmärrystä maailmasta jossa elämme, auttavat arvostamaan omaa kulttuuria, parantavat kommunikointikykyä ja aukaisevat omia tulevaisuuden näkymiä.

Oppimisympäristön kehittämisen äärellä

2010-01-18T10:36:00.000-08:00

Tänään olimme kokoontuneina Pitkäjärven koululle kuulemaan, mitä uutta on tarjolla oppimisympäristöjen kehittämisessä. Paikalle oli kutsuttu pari luennoitsijaa Jarmo Tanskanen ja professori Jyri Manninen. He kertoivat sosiaalisesta mediasta sekä tulevaisuuden oppimisympäristöstä. Molemmat esitykset löytyvät seuraavan linkin takaa http://www.kangasala.fi/lapset_ja_nuoret/kehittamishankkeet/
Kuulijoina oli opetusalan ammattilaisia.
Loppuaika käytettiin kalustetoimittajien esittelyjen katselemiseen.

Tästä se nyt alkaa -uuden lukion suunnittelu! Millaista koulua halutaan riippunee siitä, millaista pedagogiikkaa toivotaan. Talon pitäisi olla sellainen, että se on käyttökelpoinen opetustarkoituksiin vielä 40 vuoden kuluttua. Perinteiselle luokkahuonemallille olisi hyvä löytää vaihtoehtoja.